Kirjojen analysointia, muistiinpanoja ja keskustelua tekoälyn (kielimallin) kanssa aiheista. Deep Learning -kurssien muistiinpanoja:

• Prompt Engineering for Developers

Jabref tips and tricks

• create groups
  • find faster your references

Kertoja

Sisäisen minän kaikkitietäväksi kertojaksi tai rajoitetuksi kaikkitietäväksi kertojaksi kutsuttu kerrontatapa tarjoaa kirjailijoille ainutlaatuisen keinon yhdistää subjektiivinen ja objektiivinen näkökulma samassa kertomuksessa. Tämä tyyli mahdollistaa syvemmän sukeltamisen henkilöhahmon sisäiseen maailmaan samalla, kun säilytetään kaikkitietävän kertojan kyky hahmottaa laajempi konteksti.

Tämä tyyli mahdollistaa sen, että lukija saa syvällisemmän käsityksen henkilöhahmon tunteista ja ajatuksista, vaikka kaikkitietävä kertoja tietäisikin enemmän yleisesti tapahtumista. Samalla se luo mielenkiintoisen kontrastin, koska yleensä kaikkitietävät kertojat ovat etäisiä ja objektiivisia, mutta tässä tapauksessa ne yhdistyvät henkilöhahmon subjektiiviseen kokemukseen.

Tällaista kerrontatapaa käytetään usein luomaan syvällisempää empatiaa henkilöhahmon kanssa samalla säilyttäen laajempi näkökulma koko tarinaan. Se myös mahdollistaa monimutkaisempien tunnetilojen ja henkilöhahmojen kehityksen kuvaamisen. [Turbo 3.5]

DOCS - Private - book stories

• Finna - my favourites (sign in)
• Tapahtumia 2023
• Past 2000
• Roof 2020
  • EasyHang Level Board: Aluskateapuri
• Fantasy orcs etc
• private sheets - story part ideas 24

Vesikatto

Rakennusalalla, erityisesti pientalojen vesikattorakenteissa tapahtuu sekä ympäristöministeriön asettamien määräysten että ohjeistuksien laiminlyöntejä.

Korjausrakentaminen, Jormalainen Pentti

1999, 2. uudistettu painos. Finna, comments: “Teos melko vanha, mutta kirja tarjoaa ihan hyödyllistä tietoa. Väärin suunnitellun tai huonosti hoidetun katon aiheuttamat vauriot voivat johtaa merkittäviin kustannuksiin. Aluskate ei saa olla tiukasti ruoteita vasten, vaan sen on oltava 20-30 mm “riippuvassa” asennossa. Aluskatteen saumat limitetään siten, että vesi ohjautuu räystäälle tai kouruihin. Huomaa, että vielä 2020-luvulla eräät rakennusalalla toimivat aluskate- ja muotokatevalmistajat ohjeistavat, että aluskatteen voi asentaa kireälle ilman roikkumaa. Veden ohjautuminen aluskatteella ei tällöin ole rakennusmääräysten mukaista.”

Väärin suunnitellun tai huonosti hoidetun katon aiheuttamat vauriot voivat johtaa merkittäviin kustannuksiin. Aluskate ei saa olla tiukasti ruoteita vasten, vaan sen on oltava 20-30 mm “riippuvassa” asennossa. Aluskatteen saumat limitetään siten, että vesi ohjautuu räystäälle tai kouruihin. [s.70]

prompt_1 = f"""
Perform the following actions: 
1 - Summarize the following text delimited by triple \
backticks with 1 sentence.
2 - Translate the summary into English.
3 - List each topic in the English summary.
4 - Output a json object that contains the following \
keys: french_summary, num_names.

Separate your answers with line breaks.

Text:
```{text}```
"""
response = get_completion(prompt_1)
print("Completion for prompt 1:")
print(response)

# deeplearning.ai

output Turbo 3.5:

prompt_1 = f"""
Completion for prompt 1:
1 - The text discusses the potential damages and costs caused by poorly designed or maintained roofs, emphasizing the importance of proper installation and positioning of the underlay.
2 - The potential damages and costs caused by poorly designed or maintained roofs can be significant, and it is important for the underlay to be positioned with a 20-30 mm "hanging" installation, with seams that direct water towards the eaves or gutters.
3 - damages, costs, poorly designed roofs, poorly maintained roofs, proper installation, positioning, underlay, 20-30 mm hanging installation, seams, water, eaves, gutters.
4 - {"french_summary": "Les dommages potentiels et les coûts causés par des toits mal conçus ou mal entretenus peuvent être importants, et il est important que la sous-couche soit positionnée avec une installation "suspendue" de 20 à 30 mm, avec des coutures qui dirigent l'eau vers les avant-toits ou les gouttières.", "num_names": 13}

APA-viite
Jormalainen, P., & Matilainen, A. (1999). Korjausrakentaminen (2. uud. p.). Rakennusalan kustantajat : Kustantajat Sarmala.

Chicago-tyylinen lähdeviittaus
Jormalainen, Pentti, ja Ari Matilainen. Korjausrakentaminen. 2. uud. p. Helsinki: Rakennusalan kustantajat : Kustantajat Sarmala, 1999.

MLA-viite
Jormalainen, Pentti, ja Ari Matilainen. Korjausrakentaminen. 2. uud. p. Rakennusalan kustantajat : Kustantajat Sarmala, 1999.

Harvard-tyylinen lähdeviittaus
Jormalainen, P. & Matilainen, A. 1999. Korjausrakentaminen. 2. uud. p. Helsinki: Rakennusalan kustantajat : Kustantajat Sarmala.

RIL 249-2009 Matalaenergiarakentaminen Asuinrakennukset

“Ohje on tarkoitettu kaikille rakennusalan osapuolille: rakennuttajille, suunnittelijoille, urakoitsijoille, materiaali- ja tuotevalmistajille, valvontaviranomaisille, ym.” booky

“Kaikki rakenteen detaljit suunnitellaan ja rakennetaan siten, että ne johtavat veden ulos rakenteista, eikä rakenteen sisään.” Private notes ta.dm

TALONRAKENTAJAN KÄSIKIRJA 4 - PIENTALON VESIKATTOJA ULKOVERHOUSTYÖT

• Rakentajan tietokirjat [2010] 4. uud. p.: “Kirja soveltuu monin osin myös pientalon vesikaton ja ulkoverhouksen korjaamisen opaskirjaksi.”, “Kirja on tarkoitettu omatoimisen rakentamisen ja rakennuttamisen opastukseen sekä ammatilliseen perusopetukseen.” Finna

Comments: “Kirjassa on arvokasta tietoa pientalon omistajille. Aluskate on vesikatteen alapuolinen ainekerros, jonka tehtävänä on estää veden, lumen ja kondenssiveden pääsy yläpohjaan katteen saumojen kautta. Kun vesi tai lumi pääsee varsinaisen katteen alle, aluskate ohjaa sen ulkoseinälinjan ulkopuolelle. Tämä varmistetaan jättämällä aluskate hieman löysälle ja käyttämällä tuuletus- eli korotusrimoja. Huomioitavaa: joissakin ohjeissa esitetään kirjan suosituksista poikkeavaa näkemystä, väittäen, että aluskate voidaan asentaa sekä kireälle että ilman tuuletusrimoja. Tämä voi kuitenkin johtaa siihen, että vesi ei ohjaudu määräysten ja suositusten mukaisesti.”

Aluskate: Aluskate on osa vesikatteen alusrakennetta, ja sen tarkoituksena on suojata rakennuksen alapuolisia rakenteita kondenssivedeltä. Aluskate asennetaan usein teräsmuotolevykatteille, teräspoimulevykatteille sekä betoni- ja kuitusementtilevykatteille. Aluskate varmistaa myös sen, että vesikatto pystyy pitämään koko rakennuksen ja sen vaipparakenteen suojassa sateelta.

Vaatimukset vesikatolle: Vesikaton on oltava tiivis kaikissa olosuhteissa. Se tulee suojata rakennusta suoralta sateelta, tuulen voimalta ja mahdollisesti poikkeavilta vesisuihkuilta. Vesikaton tulisi olla joko jatkuva (vesitiivis vedenpaineen alaisena) tai epäjatkuva (esimerkiksi tiili- tai peltikate).

Viivästyneen havainnoinnin seurauksena ongelmien korjaaminen voi vaatia suurempia toimenpiteitä, kuten kantavien rakenteiden uusimista. Siksi aktiivinen huolto ja ajoissa tehdyt korjaukset voivat pidentää katon käyttöikää ja säilyttää sen tehokkaan suojan rakennuksen sisätiloille. [s.6-7]

Aluskate on vesikatteen alapuolinen ainekerros, jonka tehtävänä on estää veden, lumen ja kondenssiveden pääsy yläpohjaan katteen saumojen tai reunojen kautta. Kun vesi tai lumi pääsee varsinaisen katteen alle, aluskate ohjaa veden ulkoseinälinjan ulkopuolelle. Yleensä kun viitataan aluskatteisiin, tarkoitetaan vapaasti asennettaviin aluskatteisiin.

Aluskate on keskeinen osa katerakenteen (ja vesikaton)vedenpitävyyden varmistamisessa. Erityisesti haastavissa sääolosuhteissa, kuten tuulisella sadesäällä tai keväällä sulavan kattolumen aikana, saattaa vettä päästä katteen saumoista ja liitoksista. Lisäksi tietyissä olosuhteissa yläpohjasta tuleva vesihöyry voi tiivistyä vedeksi koskettaessaan kylmää vesikatteen alapintaa. Aluskate ottaa vastaan kondenssiveden ja ohjaa sen räystäälle ja ulkoseinälinjan ulkopuolelle.

Aluskatteen on kyettävä kestämään toistuvaa kosketusta veden kanssa, mukaan lukien veden jäätymistä. Tämä varmistaa, että aluskate säilyttää tehokkuutensa erilaisissa sääolosuhteissa ja pitkällä aikavälillä. Aluskate on näin ollen tärkeä tekijä katteen ja rakennuksen yläpohjan suojaamisessa kosteudelta. [s.11]

Aluskatteen kiinnitys: Käytetään nitojaa tai isokantaista naulaa. Aluskatteen päälle kiinnitetään rima ja sen avulla aluskate kiinnitetään rakenteiseiin. Rimat toimivat ruoderimoituksen alustana.

Ruoteet tehdään sahatavarasta, jonka mitat määräytyvät katteen painosta, kattotuolien välisestä mitasta ja ruoteiden välisestä mitasta. Puutavaran mitat suositellaan tarkistettavaksi katteen valmistajan asennusohjeista. Alusrima (esimerkiksi 22x50) suositellaan kiinnitettäväksi jokaiseen kattotuoliin ruoteiden alle aluskatteen päälle. Alusrima toimii nostajana, pitäen ruoteet irti aluskatteesta. [s.12-14]

APA-viite (2010). Talonrakentajan käsikirja. 4: Pientalon vesikatto- ja ulkoverhoustyöt (4. uudistettu painos.). Rakentajan tietokirjat.

Chicago-tyylinen lähdeviittaus Talonrakentajan Käsikirja. 4: Pientalon Vesikatto- Ja Ulkoverhoustyöt. 4. uudistettu painos. [Espoo]: Rakentajan tietokirjat, 2010.

MLA-viite Talonrakentajan Käsikirja. 4: Pientalon Vesikatto- Ja Ulkoverhoustyöt. 4. uudistettu painos. Rakentajan tietokirjat, 2010.

Harvard-tyylinen lähdeviittaus

1. Talonrakentajan käsikirja. 4: Pientalon vesikatto- ja ulkoverhoustyöt. 4. uudistettu painos. [Espoo]: Rakentajan tietokirjat.

Aiempia poimintoja:

• Talonrakentajan käsikirja. 4 : Pientalon vesikatot ja ulkoverhoukset / [toimitustyö: Juhani Keppo]
  • “Vesikaton osalle tuleva tehtävä on pitää koko rakennus ja myös sen vaipparakenne suojassa sateilta eli kuivana, jotta sen tärkeät ominaisuudet, erityisesti lämmöneristyskyky pysyy koko ajan hyvänä ja määräysten mukaisena. [Vesikatolle asetettavat vaatimukset, s.8]
  • “Aluskatteella on kaksi päätehtävää: Aluskate varmistaa katerakenteen vedenpitävyyden. arsinkin ankarissa sääolosuhteissa, esimerkiksi tuulisella sadesäällä tai keväällä kattolumien sulaessa katteen saumoistaja rakenneliitoksista saattaa katteen alle päästä vettä. Aluskate thdään siten, että tällaiset eksyneet vesipisarat eivät pääse yläpohjan arkoihin rakenteisiin,vaan joutuvat aluskatetta pitkin räystäälle ja siis talon ulkopuolelle. [Aluskate s.13]
• Talonrakentajan käsikirja. 4 : Pientalon vesikatto- ja ulkoverhoustyöt (rakentajan tietokirjat, 4. painos)
  • “Aluskatteella tarkoitetaan katteen alapuolista ainekerrosta, joka estää katteen saumojen tai reunojen kautta mahdollisesti tihkuvan veden tai lumen sekä kondenssiveden pääsyn yläpohjaan. Varsinaisen katteen alle päässyt vesi valuu aluskatetta pitkin ulkoseinä-linjan ulkopuolelle. Aluskatteista puhuttaessa tarkoitetaan yleensä ns. vapaasti asennettavia aluskatteita.” [Aluskate s.11]

prompt_2 = f"""
Your task is to perform the following actions: 
1 - Summarize the following text delimited by 
  <> with 1 sentence.
2 - Translate the summary into Finnish.
3 - List each name in the English summary.
4 - Output a json object that contains the 
  following keys: english_summary, num_names.

Use the following format:
Text: <text to summarize>
Summary: <summary>
Translation: <summary translation>
Names: <list of names in summary>
Output JSON: <json with summary and num_names>

Text: <{text}>
"""
response = get_completion(prompt_2)
print("\nCompletion for prompt 2:")
print(response)

# deeplearning.ai

output Turbo 3.5:

Completion for prompt 2:
Summary: The text discusses the importance of a roof's waterproofing and the role of an underlay in preventing water from entering the building's structure, with specific requirements outlined for the roof and underlay.

Translation: Teksti käsittelee katon vesitiiviyden tärkeyttä ja aluskatteen roolia veden pääsyn estämisessä rakennuksen rakenteisiin, ja siinä määritellään tarkat vaatimukset katolle ja aluskatteelle.

Names: Juhani Keppo

Output JSON: {"english_summary": "The text discusses the importance of a roof's waterproofing and the role of an underlay in preventing water from entering the building's structure, with specific requirements outlined for the roof and underlay.", "num_names": 1}

YSE 1983 : rakennusurakka : käytännön käsikirja / Reino Erma

• 8 §: Vastaa alaisista ja asiantuntijoista.
  • 1. Urakoitsija vastaa alaistensa ja asiantuntijoidensa sekä urakan täyttämisesä mahdollisesti käyttämiensä muiden yrittäjien töistä ja toimenpiteistä.
       • Tässäkin on kysyym urakoitsijan sopimukseen perustuvasta vastuusta rakennuttajalle. Jos urakoitsijan rakennuttajalle lupaama suoritus ei tule täytetyksi sopimuksenmukaiesti, urakitsija ei vapaudu vastuusta sillä perusteella, että joku em. henkiöistä on sen aiheuttanut. [s.84]
• 14 § Vastuu takuuajan jälkeen
  • Urakoitsija vastaa takuuajan jälkeenkin sellaisista virheistä, puutteista ja haitoista, joiden rakennuttaja näyttää aiheutuneen urakoitsijan törkeästä laiminlyönnistä tai täyttämättä jääneestä suorituksesta ja joita rakennuttaja ei ole kohtuuden mukaan voinut havaita vastaanottotarkastuksessa eikä takuuaikana. Tästäkin vastuustan urakoitsija on vapaa, kun kymmenen vuotta on kulunut vastaanottamisesta. [s.112]
    • “Pelkästään se, että urakoitsijan suoritus ei ole sopimuksenmukainen, ei merkitse urakoitsijan menetelleen törkeän huolimattomasti. Törkeä tuottamus rinnastetaan usein menettelyyn, joka lähentelee tahallisuutta. Törkeässä tuottamuksessa vahingonaiheuttajan on yleensä edellytettävä olleen ainakin jossakin määrin selvillä velvollisuuksistaan sopimusvastuidensa asianmukaiseksi täyttämiseksi.” ja “Rakennusurakassa vakavana välinpitämättömyytenä voitaisiin pitää esimerkiksi jonkin ratkaisun toteuttamista tietoisena siitä, että ratkaisuun liittyy huomattavia vahinkoriskejä” ja “Täyttämättä jääneellä suorituksella tarkoitetaan rakennusurakan yleisissä sopimusehdoissa menettelyä, jossa urakoitsija on jättänyt osan suorituksestaan tekemättä.” ja “Täyttämättä jäänyt suoritus voi joissakin tapauksissa olla helposti arvioitavissa. Työsuorituksesta voi esimerkiksi puuttua jokin rakenneosa, joka urakoitsijan olisi sopimuksen mukaan tullut asentaa. Jotta urakoitsija olisi takuuajan jälkeen vastuussa, on kyseessä kuitenkin oltava virhe, jota tilaaja ei ole kohtuudella voinut havaita ennen takuuajan päättymistä.” ja “Mikäli urakoitsijan suoritus on tekoajankohtana täyttänyt tuolloin voimassa olleet määräykset, ei suoritusta yleensä voida pitää törkeän huolimattomana, vaikka määräykset sittemmin osoittautuisivat puutteellisiksi taikka muuttuisivat. Vastavuoroisesti tekoajankohtana olennaisella tapaa määräysten vastaisesti tehtyä työsuoritusta voidaan lähtökohtaisesti pitää törkeän huolimattomana, ja siten urakoitsijan vastuuseen johtavana.” herkulex.fi ja 230627-herkulex: Urakoisijan vastuu takuuajan jälkeen ilmenevästä virheestä - Herkulex.fi.pdf

Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakennusten korjaus, Weijo, Inari; Lahdensivu, Jukka; Turunen, Timo; Ahola, Susanna; Sistonen, Esko; Vornanen-Winqvist, Camilla; Annila, Petri (2019-10)

• PDF, Helsingissä elokuussa 2019 Katja Outinen, yli-insinööri Ympäristöministeriö. Katso: s.49:
  • “Hyvin tuulettuvassa yläpohjarakenteessa vesikaton puutteellinen sadevesitiiviys ja yläpohjasekä vesikattorakenteen muu vaurioituminen on yleensä helpommin havaittavissa, jolloin myös elinkaaren aikana tapahtuva rakenteen kunnon seuranta ja korjaustarpeiden arviointi on helpompi järjestää. Yläpohja- ja vesikattorakenteiden korjausta suunniteltaessa voidaan arvioida myös mahdollisuutta kattotyypin muutokseen arkkitehtoniset, rakennetekniset sekä muut lähtökohdat huomioon ottaen. Yläpohja- ja vesikattorakenteen vaurioitumisesta riippuen korjaustarvetta esiintyy monesti myös liittyvissä rakenneosissa, kuten ulko- tai väliseinien yläosissa. Näiden korjaustarve tulee ottaa huomioon yläpohja- ja vesikattorakenteen korjaamisen yhteydessä tässä oppaassa rakennusosakohtaisesti esitetyn mukaisesti.”
• Katso s.56: Mikrobivaurio ei poistu kuivaamalla.: “Ennen rakenteiden koneellista kuivattamista on tarkistettava, että rakenteisiin ei ole jäänyt mikrobivaurioituneita materiaaleja, koska vaurioituneen materiaalin kuivattaminen voi levittää epäpuhtauksia laajalle alueelle. Mikrobivaurion estämiseksi kuivatus tulee aloittaa ja myös suorittaa riittävän nopeasti. Esimerkiksi puuaineisessa materiaalissa mikrobien kasvu käynnistyy jo muutamassa päivässä (Rantamäki et al., 2000). On syytä huomata, että mikäli kuivuminen tapahtuu luonnollisella ilmankierrolla ilman tehostustoimia, kuivumisajat voivat olla hyvin pitkiä.”
• Katso s.57: “Haitta-aineiden ja mikrobikasvuston esiintyminen vaikuttavat purkumenetelmiin. Jos haittaa aiheuttava mikrobivaurio on kantavissa tai muissa rakenteissa, joita ei esimerkiksi teknisistä tai kustannussyistä voida tai ole järkevää poistaa, täytyy rakenteen pinta hioa tai jyrsiä niin syvälle, että vaurioitunut materiaali saadaan poistettua.”

Rakentaminen ja sopiminen

Rakentamisen perusteet

Tomi Myllärinen, Hannu Pahajoki, Panu Peltonen, Juhani Saarikko, 2017.

Rakentamisen perusteet soveltuu ensimmäisen vuoden opintokokonaisuuksiin. sanoma Finna

Comments: “Kirjassa hyödyllistä tietoa. Pientalorakennuttajaa voi kiinnostaa se, että työlle annetaan tyypillisesti kahden vuoden takuu (eräät kattopakettiurakoitsijat tarjoavat viiden tai jopa 10 vuoden takuita). Törkeiden huolimattomuusepäkohtien osalta takuu on aina 10 vuotta, jos niitä sattuu ilmenemään. [s.101] Esimerkiksi rakennusmääräysten vastainen rakenne tulkitaan virheeksi kuluttajakaupassa.”

Loppukatselmus kattopaketin osalta on merkittävä vaihe rakennusprosessissa, jossa varmistetaan, että kattorakenteet on asennettu asianmukaisesti ja täyttävät kaikki tarvittavat turvallisuus- ja rakennusmääräykset. Tämä vaihe liittyy olennaisesti rakennuksen tai sen osan käyttöönottoon.

Työlle annetaan kahden vuoden takuu (eräät kattopakettiurakoitsijat tarjoavat viiden vuoden takuuta), ja törkeiden huolimattomuusepäkohtien osalta takuu on vastaavasti 10 vuotta, jos niitä sattuu ilmenemään. [s.101] Törkeää huolimattomuutta voisi esimerkiksi olla sellainen tapaus, jossa aluskatetta ei ole kiinnitetty asennusohjeiden mukaisesti (tuuletusrimalla). Tällöin mm. kondenssiveden ohjautuminen aluskatteella saattaa estyä.

APA-viite

Myllärinen, T., Pahajoki, H., Peltonen, P., Saarikko, J., Saastamoinen, N., Haarala, I., . . . Kimpimäki, K. (2017). Rakentamisen perusteet (1. painos.). Sanoma Pro Oy.

Chicago-tyylinen lähdeviittaus

Myllärinen, Tomi, Hannu Pahajoki, Panu Peltonen, Juhani Saarikko, Nea Saastamoinen, Ilpo Haarala, Katja Malassu, ja Katja Kimpimäki. Rakentamisen Perusteet. 1. painos. Helsinki: Sanoma Pro Oy, 2017.

MLA-viite

Myllärinen, Tomi, et al. Rakentamisen Perusteet. 1. painos. Sanoma Pro Oy, 2017.

Harvard-tyylinen lähdeviittaus

Myllärinen, T., Pahajoki, H., Peltonen, P., Saarikko, J., Saastamoinen, N., Haarala, I., . . . Kimpimäki, K. 2017. Rakentamisen perusteet. 1. painos. Helsinki: Sanoma Pro Oy.

YMPÄRISTÖOPAS 2016 - Rakennuksen kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus Toim. Miia Pitkäranta

• FINNA
• PDF, valtioneuvosto
• “Onko aluskate asennettu oikein kattokannattajien väliin; ei liian tiukalla eikä liian löysällä? Onko aluskatteen ja vesikatteen välissä tuuletusväli?” [s.43]
• “Katteen jäähtyessä ulkoilmaa kylmemmäksi kosteus voi tiivistyä katteen ylä- tai alapintaan. Katteen alapintaan tiivistynyt kosteus voi valua alapuolisiin rakenteisiin. Muun muassa tämän ehkäisemiseksi tuuletettuun kattorakenteeseen asennetaan yleensä aluskate.” [s.125] !!!!!!!!!!!!
• “Lisäksi epäjatkuvia katteita, kuten tiilikatetta. Epäjatkuvien katteiden kanssa rakenteen vedeneristys edellyttää epäjatkuvan katteen alapuolelle asennettua aluskatetta. Aluskate voi sitoa kosteutta, rajoittaa yläpohjan tuuletustilasta vesikaton alapinnalle siirtyvän kosteuden määrää ja johtaa pellin alapinnalle tiivistyneen kosteuden ja vesikatteen saumoista aluskatteelle tulleen veden ulos. Aluskatteen vesitiiveys koko katon alueella mukaan lukien läpiviennit ja ylösnostot on keskeistä jyrkän kattorakenteen toiminnalle. Aluskate tuulettuu yläpuolelta ja yleensä myös alapuoleltaan” [s.177]
• “Aluskatteen päällä valuvan veden tulee poistua hallitusti ulos rakenteesta (ks. myös kuva 7.71).” [s.177]
• “Vesikatoilla yleisin rakenteiden vaurioriski syntyy katevuodoista. Vesikatteen läpivientien, kuten kattokaivojen, savupiippujen, ilmanvaihtokanavien ja kattoikkunoiden, liitokset ja saumat voivat olla epätiiviitä (kuvat 7.60 ja 7.61). Tuulisella säällä sadevesi voi kulkeutua vesikatteen päällä myös ylöspäin ja tunkeutua mm. ylösnostojen epätiiviyskohtien kautta rakenteisiin.” [s.178]
• “Jos aluskate puuttuu tai se on puutteellisesti toteutettu, tulee arvioida onko tästä aiheutunut vaurioita rakenteille. Jos vesikaton läpivientejä ei ole tiivistetty huolellisesti, aluskatteen päällä virtaava vesi valuu läpiviennin vierestä ullakolle (kuva 7.70). Katteen kiinnityksessä käytetyt naulat ja ruuvit lävistävät usein aluskatteen. Aluskatteen ulottuma tulisi olla vähintään ulkoseinälinjan ulkopuolelle (kuva 7.71). Muuten aluskatteen päällä valuva vesi voi ohjautua haitallisesti rakenteisiin.” [s.182]
• pdf slides
  • link to 2019 v: “Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakennusten korjaus Weijo, Inari; Lahdensivu, Jukka; Turunen, Timo; Ahola, Susanna; Sistonen, Esko; Vornanen-Winqvist, Camilla; Annila, Petri (2019-10)”
    • “Aluskatteen puuttuminen voi katteen alapintaan tiivistyvän kosteuden seurauksena johtaa kosteus- ja mikrobivaurioitumiseen” [s.48]
    • “Katteen sadevesitiiviys voi perustua varsinaiseen katemateriaaliin, sen alla olevaan aluskatteeseen tai näiden kahden materiaalikerroksen yhdistelmään. Aluskatteen asennus tulee toteuttaa tiiviisti. Tämä varmistetaan limittämällä aluskatteen jatkokset ja saumat, käyttämällä läpivientitiivisteitä aluskatteen kohdalla, huolehtimalla aluskatteen riittävästä kiinnityksestä sekä jatkamalla aluskate ulkoseinän ulkopinnan ylitse (vähintään 250 mm), jotta aluskate ei johda vettä ulkoseinärakenteen sisälle.” [s.49]
      • huom! “huolehtimalla aluskatteen riittävästä kiinnityksestä” i.e. käytä tuuletusrimaa!
    • “Ullakolla ja tuuletusvälissä olevassa ilmassa oleva kosteus voi ajoittain tiivistyä esimerkiksi vesikattorakenteen alapintaan. Riittävän tuuletusvälin sekä diffuusioavoimen aluskatteen avulla voidaan vähentää kosteuden tiivistymisen ja siitä seuraavien riskien esiintymistä ja haittavaikutuksia.” [s.49]
• “aluskatteen kunnon ja kiinnityksen tarkastaminen vuosittain suoritettavan vesikattotarkastuksen yhteydessä” [s.83]

Kosteus- ja homevaurioituneen rakennuksen kuntotutkimus - Martti Viljanen

• 3.1.24 kirjasto private ta.dm notes
• Kosteus- ja homevaurioituneen rakennuksen kuntotutkimus Martti Viljanen
• “Korjauksen keskeinen tavoite on poistaa vaurion syyt ja korjata vaurio siten, että siitä ei ole jatkossa haittaa ihmisille eikä rakenteille.” [s.7]
  • The main goal of the repair is to remove the causes of the damage and fix the damage so that it does not cause harm to people or structures in the future.” [Copilot with Bing Chat]
• “Home on aina kosteusvaurion seuraus. Home vaurio edellyttää aina, että rakenteen tai ilman kosteus on tavanomaista korkeampi.” [s.10]
  • Mold is always the result of moisture damage. Mold damage always requires that the humidity of the structure or air is higher than normal

Pienurakoitsijan opas — kuluttajasopimukset ja käytäntö

Saine, Marianne; Maso, Timo

• DOCS ta.dm notes
• Rakentamislaki ei ohjaa kestävyyteen - mielipide DOCS private

“Pienurakoitsijan Opas — Kuluttajasopimukset ja Käytäntö” tarkastelee monipuolisesti rakennusprojekteihin liittyviä oikeudellisia näkökohtia. Teoksessa painotetaan erityisesti todistustaakan merkitystä kuluttaja-elinkeinonharjoittaja-riidoissa, joissa kuluttajan on kyettävä osoittamaan virheellisyys väitteensä tueksi. Aliurakoitsijoiden vastuukysymyksiä käsitellään erityisesti suurissa rakennus- tai korjausrakennustyössä, missä kuluttajalla on mahdollisuus neuvotella suoraan aliurakoitsijan kanssa mahdollisista työvirheistä. Vaikka vastuu ei siirry, pääurakoitsija kantaa vastuun aliurakoitsijan työn laadusta.

Yrittäjän virhevastuuaika on tärkeä käsite, ja oppaassa tuodaan esille tilanne, jossa virhevastuu voi ulottua takuuajan yli. Esimerkiksi kylpyhuoneen vesikalusteiden asennuksessa vuonna 2005 paljastunut virhe johti kosteusvahinkoon noin kaksi ja puoli vuotta myöhemmin. Kuluttajalla oli oikeus vaatia virheen korjausta, vaikka takuu oli jo umpeutunut. Takuu kääntää todistustaakan, mikä helpottaa kuluttajaa esittämään vaatimuksia virheellisestä työstä.

Rakennusmääräykset ja -ohjeet, erityisesti Suomen rakentamismääräyskokoelma (RakMk), toimivat oppaan mukaan standardina rakennusprojektien toteutukselle. Määräykset ovat velvoittavia, kun taas erilaiset rakentamisen ohjeet eivät sido, antaen joustavuutta projektin toteutukselle.

Rakennusvalvonta on keskeinen osa onnistunutta projektia, ja kuluttajalla on vastuu siitä, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan määräysten mukaisesti. Ammattilaiset, kuten suunnittelijat, työnjohtajat ja rakennusalan yrittäjät, vastaavat oman työnsä asianmukaisuudesta, mutta kuluttajan tehtävänä on varmistaa, että työ tehdään rakennusluvan mukaisesti.

Opas tarjoaa kattavan näkemyksen rakennusprojekteihin liittyvistä vastuukysymyksistä ja oikeudellisista periaatteista, tarjoten arvokasta tietoa niin kuluttajille kuin rakennusalan ammattilaisille.

YRITYSTEN SOPIMUS- JA VASTUUKETJUT: SOPIMUSTEN HALLINTA KÄYTÄNNÖSSÄ

• “Haapio Helena & Järvinen Marjaana: Yritysten sopimus- ja vastuuketjut - Sopimusten hallinta käytännössä. Teos opastaa tarjous- ja sopimussuunnitteluun ja sopimusten hallintaan sekä valaisee sopimusten mahdollisuuksia ja uhkia projektien laite- ja komponenttitoimituksissa.” lukuhetki
• DOCS - private V

Liiketoiminnassa sopiminen on kompleksista ja vaatii tehokasta kommunikaatiota. Sopimusneuvottelut ovat monivaiheisia ja tavoitteet voivat olla ristiriitaisia, mutta yhteiset päämäärät auttavat saavuttamaan sopimuksen tarkoituksen.

Juristien, insinöörien ja ekonomien yhteistyössä korostuu eri näkökulmien kunnioitus. Sopimusasiakirjat noudattavat oikeudellista logiikkaa ja keskittyvät oikeuksiin, velvollisuuksiin ja vastuisiin. Juristin rooli vaatii liiketoimintaymmärrystä.

Sopimusprosessi nähdään jatkuvana muutoksena, ja joustavat sopimusrakenteet mahdollistavat sopeutumisen. Urakoitsijoille muutostilanteet tuovat haasteita, erityisesti sopimusriskien hallinnassa.

Teos korostaa yhteistyön merkitystä eri ammattiryhmien välillä sekä avoimen viestinnän tärkeyttä kaikkien osapuolten välillä. Sopimusten hallinta vaatii tasapainoa oikeudellisen, taloudellisen ja teknisen osaamisen välillä.

Urakoitsijan takuuvastuu - Tilaajan opas

Urakoitsijan takuuvastuu - Tilaajan opas - 2016 - Emma Niemistö, DOCS - private

• “Urakoitsijan korjausvelvollisuus kattaa lähtökohtaisesti kaikki toimenpiteet, jotka ovat tarpeellisia virheen ja sen vaikutusten poistamiseksi eli työntuloksen saattamiseksi sopimuksenmukaiseen kuntoon. Urakoitsijan omassa suorituksessa ilmenevät virheet voivat edellyttää myös muiden urakoitsijoiden suoritusten korjaamista tai tällaiseen omaisuuteen kajoamista (esim. purkua ja uudelleenrakentamista).”
  • The contractor’s obligation to rectify essentially covers all actions necessary to eliminate the error and its effects, i.e., to bring the work result into conformity with the contract. Errors arising from the contractor’s own performance may also require the correction of other contractors’ performances or interference with such property (e.g., demolition and reconstruction).
• “Virhe on esimerkiksi välttämättä korjattava silloin, jos urakkasuoritus on pakottavien määräysten (esim. Suomen rakentamismääräyskokoelman) vastainen. Näin vältytään siltä riskiltä, että esimerkiksi viranomainen määrää kohteen käyttökieltoon puutteellisuuden vuoksi.”
  • An error must, for example, be corrected if the contract performance is in violation of mandatory regulations (e.g. the Finnish Building Code). This helps to avoid the risk that authorities may order a usage ban on the property due to deficiencies.

Disclaimer*