Kahala Boys voi mahdollisesti auttaa metsien asianmukaisesta hoidossa. Suunnittelua varten tarvitaan tietoa tilan sijainnista, puustosta, kasvupaikoista ja luontokohteista. Metsäsuunnitelma on avain pitkäjänteiseen hoitoon, kooten tarvittavat tiedot tilakohtaisesti ja paljastaen metsän tilan, hakkuumahdollisuudet, sekä hoitotarpeet. Tältä sivulta löydät koottua tietoa ja linkkejä hyödyllisille sivuistoille, jotka auttavat metsän liittyvissä asioissa ja haasteissa. Tekoälyn ja esimerkiksi laserkeilauaineiston avulla puuston ja metsäkuvioiden omainaisuuksia voidaan analysoida entistä tarkemmin, katso esim. 1

Metsään.fi-palvelu 2, tarjoama Metsäkeskuksen julkisesti rahoittama, antaa metsänomistajille pääsyn metsävaratietoon. Palveluun kirjautuminen mahdollistaa oman tilan tietojen tarkastelun verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Vaikka palvelu tarjoaa laskennallisia metsänhoito- ja hakkuuehdotuksia, se ei huomioi metsänomistajan henkilökohtaisia tavoitteita, esimerkiksi pdf-print: Private ta.dm kuvio 9. Tarkempien ja yksilöllisten tietojen saamiseksi suositellaan metsäsuunnitelman laatimista tilalle.3: “Metsään.fi-palvelun tarjoaa Suomen metsäkeskus. Metsäkeskuksen tehtäviin kuuluu metsiin perustuvien elinkeinojen edistäminen, metsien hoitoa ja käyttöä koskevan lainsäädännön toimeenpano sekä metsävaratietojen kerääminen ja ylläpito. Metsäkeskus toimii maa- ja metsätalousministeriön ohjauksessa. Metsään.fi-metsänomistajapalvelu on metsänomistajille tarkoitettu valtakunnallinen, sähköinen asiointipalvelu. Palvelu on maksuton. Palvelussa hyödynnetään Suomen yksityismetsistä kerättyä metsävaratietoa. Palvelu tuotetaan sekä suomeksi että ruotsiksi.” 2

“Runkopuun yhden kuutiometrin kasvu, ilman juurten ja oksien kasvua, sitoo hiilidioksidia keskimäärin noin 1000 kg. 4(s.19) Puusto kasvaa vuodessa Etelä-Suomessa keskimäärin 6 ja Pohjois-Suomessa 4 kuutiometriä/ha.” 2 ja 5

Metsänhoitoa

Metsänhoitoa voidaan käsitellä monesta eri näkökulmasta, mutta tässä on joitakin yleisiä periaatteita metsänhoidosta:

Taimikon varhaishoito

Taimikon perustaminen ja alkukasvatus vaativat merkittävää työtä ja aiheuttavat kustannuksia metsänomistajalle, mikä muodostaa hoitovaiheen.3 Taimikoissa ja nuorissa metsissä ollaan pohjapinta-alaan verrattuna enemmän kiinnostuneita runkoluvusta eli siitä monta puuta on hehtaarilla [kpl/ha]. Taimikosta otetaan muutama ympyräkoeala, ja yleensä käytetään 4 metrin keppiä tai onkivapaa. 6(s.257) Tarkemman tuloksen saa esimerkiksi vajaa 6 metrin ongivavalla. Kokeen tekevä henkilö pyörähtää ympäri ja laskee monta runkoa osaa alalle. Neljän metrin säteellä saatu kuku kerrotaan 200:lla ja noin 5,6 metrin säteen ala kerrotaan 100:lla.

  • 10 (2024)
    • Mekaaninen perkaus

Nuoren metsän hoito

  • 15 (2024)
    • Nuoren metsän hoito tarkoittaa varttuneen taimikon hoitoa tai nuoren metsän kunnostusta.
    • metsälehti: “7 kysymystä nuoren metsän hoidosta”

Ensiharvennus

Ensiharvennus toimii siirtymävaiheena hoitovaiheesta hyötyvaiheeseen. Suurin osa kiertoajasta edustaa metsänomistajalle selvää hyötyvaihetta jatkuvassa kasvatuksessa, missä metsä uudistuu jatkuvasti ja hakkuita tehdään toistuvasti suurten puiden keräämiseksi talteen, samalla tehdään tilaa uudelle kasvulle ja uudistumiselle.3

  • 13 (2024)
  • Jalkasen (1000m2 tila) koivikon ensiharvennus, metsälehti

Harvennushakkuu

Metsää hoidetaan harvennuksilla tavoitteena avartaa valittujen kasvavien puiden kasvutilaa ja vähentää niiden välisiä kilpailuolosuhteita. Tämä nopeuttaa puiden paksuuskasvua, edistää niiden järeytymistä tukkipuiksi ja kasvattaa tukkipuun osuutta kokonaispuumäärästä. Vaikka harvennuksilla ei lisätä puuston kokonaiskasvua, ne parantavat metsän arvokasvua. Harvennushakkuut optimoivat taloudellista tuottoa mahdollistamalla aikaisemman hakkuutulon, lisäämällä kasvatettavien puiden järeyttä ja tukkipuun osuutta, sekä mahdollistamalla taloudellisesti arvokkaiden ja kasvupaikalle sopivien puulajien suosimisen.3

  • 16 (2024)

Lannoitus

Lannoituksela voi saada noin 8 prosentin tuoton. Kasvulannoitus soveltuu parhaiten noin 40 vuotiaisiin metsiin tai sellaisiin metsiin, joihin toinen harvennus on jo tehty. 4(s.19)

Jatkuva kasvatus - hakkuut

Jatkuva kasvatus oli ensin kiellettyä, sitten siedettävää ja sen jälkeen suositeltavaa.7(s.65) Puolet maailman selkärankaisista on kadonnut vuoden 1970 jälkeen ihmistoiminnan seurauksena.7 s.73, HS 27.10.2017 Jaksollinen hakkuu lisää kirjanpainajan ja tukkimiehentäin aiheuttamia tuhoja.7(s.152)

Päätehakkuu ja metsän uudistaminen

Metsälain mukaan päätehakkuun jälkeen on huolehdittava metsän uudistumisesta. Taimikon perustamistoimenpiteet, kuten jätepuuston raivaus, maanmuokkaus, kylvö tai istutus, on suoritettava kolmen vuoden kuluessa uudistushakkuun päättymisestä. Uudistamistoimenpiteet valitaan alueen olosuhteiden ja toivottavan metsikön perusteella. Metsänomistajan tulee myös huolehtia taimikon täydennyksestä ja tarvittavasta hoidosta, kuten heinäntorjunnasta. Lain velvoite täyttyy, kun kasvatuskelpoinen taimikko on vähintään puolimetristä eikä vaadi välitöntä hoitoa. 3

Metsän taloudellinen uudistamisikä vaihtelee puulajista ja maantieteellisestä sijainnista riippuen. Etelä-Suomessa havupuut ovat taloudellisesti uudistamiskypsiä yleensä 70-100 vuoden iässä, kun taas Pohjois-Suomessa metsä saavuttaa usein uudistuskypsyyden yli 100-vuotiaana. Koivikoita uudistetaan yleensä aikaisemmin, jo 50-70-vuotiaina. Uudistuskypsän puuston keskimääräinen läpimitta vaihtelee alueittain. Päätehakkuun yhteydessä pyritään kasvattamaan 400-500 puuta hehtaarilla Etelä-Suomen metsissä, mikä voi vastata noin 300 m3 puustoa hehtaarilla. 3

Avohakkuussa poistetaan lähes kaikki puusto, ja hakkuujälki täytyy uudistaa kylvämällä tai istuttamalla. Kylvö on yleinen ja suositeltu uudistamistapa männiköissä sen kustannustehokkuuden ja varmuuden vuoksi, erityisesti kuivahkoilla kankailla. Kylvössä käytetään usein maanmuokkauskoneeseen liitettyä laitetta, mikä pienentää kustannuksia. Rehevillä mailla koivun kylvö voi olla suositeltavaa, kun taas kuusen uudistamiseen kylvö ei sovi. Istutus on varmin uudistamismenetelmä, ja hyvin toteutettuna se tuottaa nopeasti laadukkaan taimikon. Istutuksessa taimien keskimääräinen etäisyys on noin 2-2,5 metriä, ja tarkat istutustiheydet sekä ohjeet puulajille ja viljelytavalle on syytä selvittää erikseen.3

Tukkipuun osuus uudistushakkuussa on lähes koko kertymästä (80-90 %), kunhan puusto on terve ja metsikkö on aiemmin harvennettu. Ilman oikea-aikaista harvennushakkuuta tukkipuukertymä jää yleensä 70 prosenttiin hakkuumäärästä tai alle. Hakkuukertymä uudistushakkuissa vaihtelee yleisesti Pohjois-Suomessa noin 200 kuutiometriin hehtaarilta ja Etelä-Suomessa 200-350 kuutiometriin hehtaarilta. Kuutiomäärään vaikuttavat kasvupaikka ja metsikön aiempi käsittely. Päätehakkuutulot voivat olla jopa 20 000 euroa hehtaarilta.3 Tarkista työmaalle jätettyjen sertifioinnin mukaisten säästöpuiden ja tekopökkelöiden määrä. 4(s.9)

Vinkkejä puukauppaan: ei kiirettä; metsänomistaja päättää metsien käsittelystä aina itse. Hakkuun ainaka saa ja kannattaa käydä katsomassa työmaata ja varmistaa, että kaupanteossa sovitut asiat toteutuvat. ; ota selvää mitä hakkuiden jälkeen tulee tehdä. 8(s.40)

Metsälaki

Voimaan tullut metsälaki antaa valinnanvapauden, mutta myös samalla lisää vastuuta metsänhoidossa. 6 Metsänomisajan oikeusturva on kuitenkin metsälain kipukohta. Esimerkiksi korjuuvauriot ja virheet hakkuissa lankeaa metsänomistajalle. 8(s.7)

Ilmaston kannalta päättäjien tulisi esittää myös hiilisidonnan (suojelumetsien lisäksi) esimerkiksi tukimallia järeälle tukkipuulle. Tällöin metsää kannattaisi kasvattaa “loppuun asti” eikä uudistaa esim. 70 vuoden jälkeen. 8(s.7)

  • “Lakia ei kukaan valvo”, “jos lakia rikotaan, siitä pitäisi olla rangaistus. Metsälakia on urha tiukentaa, koska sitä ei juuri kukaan valvo. Jos sitä rikotaan, siitä ei yleensä seuraa mitään.” 8(s.9)

hiilinielu

Suomeen laskettu hiilinielun määrä romahti. Se johtuu siitä, että suometsien määrä on pienentynyt, muuttunut suosta kangasmaaksi. Tässä on siis kyse hiilen nettonielun romahtamisesta eli metsien hiilen sidonnasta vähennetään hiilen päästöt. Turpeen muutuminen kangasmaaksi tuottaa CO2:sta. Suomen metsien laskennallinen nettohiilinielu putosi yli 20 miljoonasta (2020) CO2-ekvivalenttitonnista 8,4 miljoonaan (2021) 8(s.36)

Puukauppa

Kuutio.fi on metsänomistajalle maksuton ja kaikille avoin sähköinen puukauppapaikka.

Verotus

Seuraamalla veromääräysten mukaisia maksuaikatauluja voit varmistaa, että metsätaloutesi verotusasiat hoidetaan asianmukaisesti ja tehokkaasti. 9 Laskelmat voi tehdä esimerkiksi metsaan.fi-palvelussa. Metsänomistajan on velvollinen tarkasti kirjaamaan muistiin metsätalouden tulot ja menot. Numerointi ja kirjauspäivämäärä vastaavat tapahtuman tositetta, ja arvonlisäverovelvollisen tulee eritellä myyntiverotus ilman arvonlisäveron osuutta.

Pääsääntönä on kassaperiaate: Tämän pääsäännön mukaan etukäteen saadut tulot verotetaan sinä vuonna, jona ne saadaan. Esimerkiksi etukäteen saatu vuokra on vuokran saamisvuoden tuloa.10

Tulot

Metsätalouden pääomatulot käsittävät tulot, jotka saadaan puunmyynnistä, vakuutuskorvauksista, Kemera-tuista ja vastaavista lähteistä. Tämä tarkoittaa, että metsätaloudenharjoittajan saamat tulot näistä lähteistä luokitellaan verotuksessa pääomatuloiksi. Pääomatuloverotus soveltuu varallisuuden tuottamaan tuloon, erottaen sen ansiotuloverotuksesta.11(s.24) Pystykaupoissa ennakonpidätys on 19 prosenttia ja jankinta- sekä käteiskaupoissa 13 prosenttia kauppahinnasta. 4

Vähennykset

Ajopäiväkirjaa kannattaa päivittää aina metsätalouden tapahtumien jälkeen.

Arvonlisäverotus

Metsänomistus luokitellaan alkutuotannoksi, ja arvonlisäveroilmoitus tulee antaa kerran vuodessa verovuoden päättyessä. Ilmoituksessa vähennetään saaduista arvonlisäveroista ostoissa sisältyvät arvonlisäverot, ja erotuksen tulouttaa itsenäisesti Verohallinnolle. Mikäli menojen alv-yhteenlaskettu summa ylittää tulojen, on mahdollista saada Verohallinnolta arvonlisäveropalautus ilmoituksen perusteella. Esimerkiksi 10 000 euron puukaupasta ostaja maksaa myyjän tilille 2 400 euroa arvonlisäveroa, joka on palautettava valtiolle seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä, mikäli vähennykset ylittävät tämän summan. 9

Metsänomistajan näkökulmasta arvonlisävero toimii läpikulkueränä, sillä se maksetaan puukaupassa ostajalle, ja metsänomistajan tehtävänä on tilitettävä tämä vero eteenpäin valtiolle. Arvonlisäverovelvollinen metsänomistaja voi saada takaisin arvonlisäverot, jotka on maksettu tarvikkeista ja palveluista (esimerkiksi Lounametsältä). Nämä verot vähennetään puukaupan arvonlisäverosta tai merkitään palautettaviksi, jolloin ne hyvitetään seuraavana vuonna valtion toimesta. 11 s.24

Alv-velvollisuus jatkuu, kunnes elinkeinotoiminta päättyy. Arvonlisäveroa pidetään metsänomistajan kannalta läpikulkueränä, sillä puukaupassa arvonlisäveron maksaa ostaja ja metsänomistajan on tilitettävä se edelleen valtiolle. Metsänomistaja maksaa itse ostamistaan tarvikkeista ja palveluista sisältäen alvin, mutta voi saada sen takaisin verottajalta. Arvonlisäverovelvolliset metsänomistajat kirjaavat puukauppatulot myyntituloiksi ilman arvonlisäveroa ja vastaavasti menot vähennetään arvonlisäveron osuuden kanssa. Mahdolliset maksetut verot vähennetään saadusta alv-saldosta, ja jos verot ylittävät puukaupoista saatavan alv:n, valtio palauttaa erotuksen alkukesän aikana. 3

Lue lisää: 12, ta.dm private, lataa oma täältä: Stora Enso

Metsävähennys

Metsävähennyksen voi vaatia metsätalouden veroilmoituksessa 2C-lomakkeella, ja Verohallinto ei tee vähennystä automaattisesti. On tärkeää liittää metsätalouden muistiinpanoihin selvitys siitä, että on saanut metsätalouden pääomatulon metsästä, josta metsävähennyspohjaa voi saada. Metsävähennyspohja muodostuu 60 prosentista metsän hankintamenosta, joka on metsän (maapohjan ja puuston) osuus koko kiinteistön tai määräalan kauppahinnasta tai vastikkeesta. Lahjan tai perinnön perusteella ei synny uutta metsävähennyspohjaa, mutta jos perinnönjättäjällä tai lahjanantajalla on ollut käyttämätöntä metsävähennyspohjaa, voit siirtää osuuden käyttöösi. Yhtymän osalta metsävähennyksen pohja huomioidaan yhtymän verotuksessa. vero.fi

Metsälahjavähennys

Metsälahjavähennys on mahdollinen silloin, kun metsätila on saatu lahjana. Tämä vähennys on voimassa lahjoituksille, jotka on tehty vuodesta 2017 lähtien ja lahjana saamasi metsä on pinta-alaltaan riittävän suuri. 12

Huomioitavaa on, että vähennys tehdään metsätalouden puhtaasta pääomatulosta yrittäjävähennyksen jälkeen. Hakemus metsälahjavähennyksestä tulee tehdä erillisellä 2L-lomakkeella esitäytetyn veroilmoituksen yhteydessä tai omavero annettavalla ilmoituksella.

Metsälahjavähennyksen saamisen ehdot liittyvät metsätilan laskennalliseen arvoon, joka tulee olla vähintään 30 000 euroa tai 100 hehtaaria. On kuitenkin huomioitava, että vaikka luonnolliset henkilöt ovat oikeutettuja tähän vähennykseen, yhtymälle tämä mahdollisuus ei ole käytettävissä, sillä verotuksessa yhtymä on vain laskentayksikkö.

Metsälahjavähennyksen suuruus lasketaan lahjaveron määrän perusteella, joka ylittää tietyn raja-arvon, ja se kerrotaan kertoimella 2.4. Vähennyksen tulee olla vuosittain vähintään 1 500 euroa ja enintään 195 000 euroa. Vähennyksen perusteena voi olla korkeintaan 50 prosenttia verovuoden metsätalouden puhtaasta pääomatulosta, joten esimerkiksi 40 000 euroa voi olla mahdollista vähentää. Metsälahjavähennys on käytettävä 15 vuoden kuluessa lahjan saannista. 11 s.67-68, metsalahjavahennyslaskuri.metsakeskus.fi

Yksityisomistuksessa Suomen metsistä on yhteensä noin 11 miljoonaa hehtaaria. Siitä huolimatta, että tuo maa-ala on jakautunut yli 300 000 henkilölle. Noin puolet siitä on suuromistajien hallussa ja metsätilan koko on yli 65 hehtaaria. is.fi 18.11.2017 Metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta tekee verottaja. vero.fi ja se vaihtelee 100 euroa / ha paikkakunnasta riippuen. 6

“Vähennyksen saa vain minimiarvon ylittävään osaan kohdistuvasta lahjaverosta, joten lähellä minimiarvoa olevissa lahjoissa vähennys jää pieneksi. Metsälahjavähennyksen voi tehdä kaikista lahjan saajalle kertyvistä metsätalouden pääomatuloista.” ja “Metsälahjavähennyksestä hyötyvät eniten Etelä-Suomessa suuria tiloja lahjana saavat. Esimerkiksi Rovaniemellä sijaitsevan 130 hehtaarin ja 140 000 euron arvoisen tilan metsälahjavähennyksen tuottama nettohyöty on täysimääräisenäkin alle 2 500 euroa.” Metsälehti, Hannu Jauhiainen, 3.5.2017

Metsälahjavähennykseen tarvittava metsämaan suuntaa antava pinta-alan voi käydä tarkistamassa kartasta. [Metsäkeskus slides, s.10] Kuntakohtaisen metsämaan vähimmäispinta-alan ylittävä osa muodostaa mahdollisuuden metsälahjavähennyspohjaan eli käytännössä jos pinta-ala lähellä raja-arvoa, ei kannata luultavimmin nähdä tätä vaivaa. Kaava: Metsän vertailuarvo = Tilan metsämaan pinta-ala (ha) x Vuotuinen tuotto (€/ha) x 10.

Laskurin perusteella 25 hehtaarin metsätilasta ei vielä Lahjoitettavan metsäkiinteistön tai kiinteistöjen metsämaan pinta-ala kunnassa mitataan verohallinnon vahvistamalla pinta-alalla, joka on esitetty esitäytetyssä veroilmoituksessa. Tämä käytettävä pinta-ala voi poiketa esimerkiksi kiinteistön kokonaispinta-alasta tai metsäsuunnitelman mukaisesta pinta-alasta. On tärkeää käyttää verohallinnon vahvistamaa pinta-alaa metsälahjavähennyksen laskennassa. Laskuri

Lue lisää: Vähämerkityksinen tuki eli de minimis -tuki, ks. valtioneuvoston opas.

Metsäyhtymä @Kahala: MTY Talonen

Yhtymä toimii niin, että se ei omista mitään omaisuutta suoraan. Sen sijaan koneet ja laitteet hankitaan jonkun osakkaan tai osakkaiden nimiin. Vaikka yhtymä ei omista fyysistä omaisuutta, sen on silti mahdollista liittää näiden koneiden ja laitteiden hankintamenot sekä poistot normaalisti yhtymän kirjanpitoon. Verotuksessa yhtymä käsitellään lähinnä laskentayksikkönä, joka ei omista omaisuutta, ja mahdolliset veroseuraamukset liittyvät suoraan osakkaiden omistamaan kalustoon. 11 s.19

Yhteystiedot

Disclaimer

Kirjallisuus

  1. Stora Enso Precision Forestry ↩

  2. Metsäkeskus - metsään.fi ↩ ↩2 ↩3

  3. Uuden metsänomistajan kirja private ja.ta notes ↩ ↩2 ↩3 ↩4 ↩5 ↩6 ↩7 ↩8 ↩9

  4. TerveMetsä 4/2023 Stora Enson metsänomistajille ↩ ↩2 ↩3 ↩4

  5. Metsäkeskus Metsäkeskus ↩

  6. Metsäkoulu, Juha Ruuska ja Heli Virtanen (toim.) ↩ ↩2 ↩3

  7. Muuttuva metsä, Opas jatkuvaan kasvatukseen, Pekka Juntti / Anna Ruohonen ↩ ↩2 ↩3

  8. MT Metsä no 4, 2023 ↩ ↩2 ↩3 ↩4 ↩5

  9. [Metsänomistajan Verotusopas]. ta.dm private ja.ta ↩ ↩2

  10. Metsätilan verotus yksityisen metsänomistajan näkökulmasta, 2012. PDF ↩

  11. Metsäverokirja, Hannu Jauhiainen, 2023: private dm - muistiinpanot ↩ ↩2 ↩3 ↩4

  12. Metsävero-opas Verovuosi 2023 - Stora Enso ↩ ↩2