Asennusvirheiden takia (todennäköisyydellä p1) omakotitalon yläpohjassa on home- ja lahovaurioita. Vesi ei ohjaudu pois vesikatolta säädösten määräämällä tavalla:

Ympäristöministeriön asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta (782/2017)

Maankäyttö- ja rakennuslaki 26 § Veden poisjohtaminen vesikatolta. Pykälä vastaa vuonna 1998 annettuja määräyksiä.

``Veden on poistuttava vesikatolta rakennusta vahingoittamatta. Vesikatolla on rakenteineen ja liitoksineen oltava katteelle sopiva kaltevuus ja tiiviys veden poisjohtamiseksi.’’ [ym.fi - Ohje_Rakennusten-kosteustekninen-toimivuus-2020.pdf]

Urakoitsija asensi aluskatteen päälle vaakaruoteet ja sen päälle katteen. Joissakin tapauksissa asennus voidaan tehdä ilman tuuletusrimoja, sillä ruoteessa olevat reiät huolehtivat kattoprofiilin ja aluskatteen välisen tilan tuulettuvuudesta [Harri Peltokangas, s.8]. Tällöin on kuitenkin otettava huomioon varsinaisen katteen ja aluskatteen ominaisuudet ja asennusohjeet. Tectis asennusohjeissa, s.2 sanotaan aluskatteesta seuraavaa: “Lopullinen kiinnitys tapahtuu tuuletusrimojen avulla, …”

Tectis takuuehdoissa, kohta 3 sanotaan: “Veden on päästävä virtaamaan vapaasti pois Tuotteen pinnalta.” Tässä kohteessa; veden johtamisesta pois vesikatolta eikä aluskatteelta otettu huomioon (26 §). Aluskate asennettiin erittäin kireälle. Aluskatteen yläpuolinen kondenssivesi patoutuu vaakaruoteiden yläpuolelle tai valuu (etsii reittinsä)ruodelautoja pitkin. Vaaka- ja pystyruoteiden kohdalla aluskatteen kireys aiheuttaa kiinnityskohdissa naulanreikien avartumista, jonka seurauksena vesi vaurioittaa aluskatteen alapuolisia pystyruodelautoja.

Aluskate on määritelty jo vuonna 1998 Ympäristöministeriön määräyksessä C2 seuraavasti: “tarkoittaa katteen alapuolista ainekerrosta, joka estää katteen saumojen tai reunojen kautta mahdollisesti tunkeutuvan veden tai lumen sekä kondenssiveden pääsyn yläpohjaan ja jota pitkin vesi valuu ulkoseinälinjan ulkopuolelle.”

Takuuaika vesikatolle (saneeraus) on edelleen voimassa. Urakoitsija ei ole ollut halukas korjaamaan ongelman juurisyytä (patoutuva vesi - vesi ei valu pois vesikatolta). Itse omistetussa omakotitalossa yleinen toimintaohje on selkeä. Ota yhteyttä kiinteistövahinkoalan ammattilaiseen. Toimin näin ja puolueeton asiantuntija tuli kartoittamaan tilanteen. Kiinteistövahinkoihin erikoistunut Polygon toteaa lausunnossaan mm. seuraavaa:

“Vesi pääsee kastelemaan ruodelautoja. Näin ollen kastumisen syy on virheellinen peltikatteen ja aluskatteen asennus. Suositeltava toimenpide: Peltikatteen ja aluskatteen asennus uudelleen. Vaurioituneiden ruodelautojen uusiminen.”

Home- ja lahovaurioita

Rakenteissa olevaa homekasvustoa elokuussa 2021.

Eikö yleensä urakoitsija ole velvollinen korjaamaan tekemänsä asennusvirheet? Kumpi osapuoli (kuluttaja vai yrittäjä) on yleensä selvitysvelvollinen takuuaikana? Monta kertaa urakoitsijan edustajat yleensä saavat kiistää ongelmat tai ohjata asiakasta harhaan? Home vaatii kostean kasvupaikan, mutta oletettavasti urakoitsija luottaa siihen, että rakenteet olisivat kuivuneet pysyvästi. Urakoitsija ei ole mittauttanut rakenteiden kosteuspitoisuuksia.

Tilaamani puolueeton asiantuntija tutkii rakenteiden kosteutta puupiikkimittarilla. Tässä kohdassa puurakenteen kosteuspitoisuus oli 23.7 paino-%. Puun kosteuspitoisuuden ollessa alle 20 %, se olisi turvassa lahottajasieniltä, homeilta ja muilta biologisilta tuholaisilta. Tuoreen havupuun kosteuspitoisuus on noin 30 % (syiden kyllästymispiste). Puuinfo

Veden poisjohtaminen vesikatolta

Vesikaton on estettävä sadeveden, lumen ja sulamisveden tunkeutuminen kattorakenteisiin rakentaja.fi ja RT-kortit. Vesikatto tarkoittaa katteen ja mahdollisen aluskatteen ja näitä välittömästi kannattavien rakenneosien muodostamaa rakennetta C2.

Kireälle pingotetut aluskatteet ruoteiden välissä. Ylläolevan vaakaruoteen ja aluskatteen välissä ei ole rakoa. Voimakkaassa valaistuksessa on mahdollista nähdä aiemmin kondensoitunut vesi, katso kuvasta kohdat V. Valokuva on otettu pakkaskelillä ja tässä veden todetaan seisovan aluskatteen ja varsinaisen katteen välissä. Vesi on jäätynyt lammikoksi aluskatteen päälle. Vesi ei siis ohjaudu 26 § mukaisesti pois vesikatolta vaan jää lepäämään ja ohjautuu ruoteiden “metallikourua” pitkin sivusuunnassa. Kohdassa V2 vesi ohjautuu sivusuunnassa kohtaan M2, jossa kiinnityskohdan reikä on luultavasti avartunut pystyruoteen yläpuolelta liian kireälle asennetun aluskatteen vuoksi. Asennusvirhettä ei ole korjattu vaan se on kiistetty. Tästä johtuen myös yläpohjan rakenteet R2 tulevat vaurioitumaan. Huom! Kaareva keltainen alue vasemmalla johtuu spottivalaistuksesta. Keltainen väri puussa oikean puoleissa pystyruoteessa on märkää puuaineista. Näissä kohdissa lävistykset ovat saattaneet avartua lämpötilavaihtelujen takia. Täten vesi pääsee imeytymään aluskatteen alapuolella oleviin pystyruoteisiin, jos liitoskohdat eivät ole tiiviit.

Vesikate yhdessä aluskatteen kanssa (liittymineen) on oltava vesitiivis kaikissa olosuhteissa [ym.fi, s.42].

Rakenteiden kosteus on paikoin sama kuin tuoreen puun. Katso kohta M yllä olevasta kuvasta. Hometta ja merkinnät X helpottavat tämän lähikuvan paikan tarkastelun aiemmin esitetystä kuvasta (vasempi ruode hieman eri kuvakulmasta).

Aluskate asennettu tiukasti. Sen ja yläpuolella olevan vaakaruoteen välissä ei ole rakoa, josta vesi pääsisi rakennuksen ulkopuolelle. Kosteusvaurioita esiintyy laajalti. Huomaa tässä kuvassa laajentunut tummentuma vaakaruoteen ruoteen oikealla eli harjan puolella.

Onko tiukasti ja kireästi asennettu aluskate sama asia kuin asentaminen ilman roikkumaa? K-raudassa myytävästä asuskatteesta sanotaan: “voidaan asentaa ilman roikkumaa”. Mitäköhän tarkalleen tarkoitetaan sanalla voidaan? Uskoisin sen tarkoittavan sitä, että säädöksistä ja määräyksistä on kuitenkin huolehdittava eli veden on ohjauduttava pois katolta. Tämä voi olla mahdollista, jos lämpölaajenemista ei tapahdu tai/ja liitokset pysyvät tiiviinä. Kuitenkin voisi olettaa tuuletusriman olevan välttämätön, muuten vesi jää vaakaruoteiden väliin. Katso esimerkiksi tästä videosta (ALUSKATTEEN ASENNUS JA RUODELAUDOITUS) Youtubesta. Rakennustaito.fi sivuilla todetaan: “ohjeissa ja määräyksissä on yhteneväistä vain se, että kosteus/vesi johdetaan ulkoseinäpinnan ulkopuolelle.”

Ylempi piirros roikkuvalla aluskatteella on oikea (parempi) asennustapa. Alempi piirros kuvaa sitä, miten urakoitsija on toteuttanut kotini yläpohjan katteiden asennuksen. Alkukesällä tiukkaan asennettu aluskatteen läpi lyödyt vaakaruoteen naulareiät avartuivat luultavasti jo ensimmäisenä asennuksen jälkeisenä talvena 2017-2018. Ensimmäisinä vuosina puun yläpintaa (aluskatetta vasten) rasittavaa kosteutta ei ollut mahdollista havaita. Luultavasti se olisi onnistunut vain puupiikkimittarilla.

Erittäin tiukasti asennettu aluskate. Luultavasti tässä ruodevälin kiinnityskohdissa aluskate on avartunut vain hieman. Puu on kosteaa, mutta näkyvät homeongelmat eivät ole niin pahat. Vesi ei kuitenkaan ohjaudu pois aluskatteen ja varsinaisen katteen välistä kiinteistön ulkopuolelle (räystäiltä).

A) Aluskatteen päälle päässyt vesi (kondenssi) ei poistu vesikatolta vaan ohjautuu sivusuunnassa. Kiinnityskohdista se pääsee kosketuksiin aluskatteen alapuolella olevien rakenteiden kanssa (B).

Harjalla olevien vaakaruoteiden tuuletusreiät on peitetty hengittämättömällä aluskatteella. Tällä voi olla vaikutusta harjatuuletuksen toimintaan. Aluskatteet (6) ja (8) peittävät vaakaruoteen (7) tuuletusreiät.

Viitteet

Viitteet linkeissä, jos kyseessä avoimesti internetissä oleva lähde. Kopiot materiaaleista (pdf) myös lokaalisti: \Dropbox\git-post-reference-copy\roof\

Netistä poimittua ja yleistä pohdintaa

Löytyy Google-hauilla ja kotini saneeranneen urakoitsijan kannattaisi tutustua myös näihin lähteisiin:

Aluskate ja peltikatto

Aluskate suojaa kattorakenteita ja estää sade- ja kondenssivesien pääsyn yläpohjan rakenteisiin. Rakennustaidon sivuilla pohdiskellaan onko rakentajien järki hakusessa. Katteen tehtävänä on estää veden pääsy talon yläpohjan ja ulkoseinän rakenteisiin. Aluskatteen puutteita löytyy useammasta kuin joka toisesta tarkastetusta talosta. Oikein asennetussa aluskatteessa vedet valuvat räystäskouruun asti. rakennustaito.fi Eikä siis imeydy talon rakenteisiin, kuten tässä blogikirjoituksessa esitetyistä valokuvista voidaan havaita.

Esimerkiksi kattokorjaus.pro:n sivuilla todetaan ihan asiallisesti seuraavaa:

``Suurin osa peltikatoista voi päästää hieman kosteutta läpi vaikka ne olisivat ehjiä ja hyvin tehtyjäkin. Ne on suunniteltu toiminaan yhdessä aluskatteen kanssa. Esimerkiksi silloin, kun katolla oleva lumi keväällä sulaa kovan lumikuorman paineen alla tai tuuli puskee vettä valumasuunnan vastaisesti, voi vesikatteen liitoskohdista tai harjalta päästä hieman kosteutta tihkumaan katteen alle. Näin voi käydä, vaikka katto on ehjä ja hyvin tehty. Peltikaton aluskate on sangen tärkeä myös kondenssiveden vuoksi. Ilmankosteus tiivistyy katteen pinnalla, myös alapinnalla takaisin vedeksi ja jäähtyessään se muodostaa pisaroita, jotka tippuvat lopulta alas. Jos vesikatteen alta löytyy aluskate, vesi tippuu sen päälle ja valuu alas, kuten kuuluukin. Ellei aluskatetta löydy, vesi tippuu suoraan katon rakenteisiin ja eristeisiin aiheuttaen nopeasti kosteusvaurioita kattoon.’’

ja

``Kondenssisuojattu aluskate on perinteisempi, pidempään markkinoilla ollut aluskatuote. Se sopii parhaiten rakennuksiin, joista katon alta löytyy kylmä ullakko. Kondenssisuojattu aluskate vaatii tehokasta katon tuuletusta, koska sen toiminta perustuu katteen alapinnan nukkapintaan kondensoituvan kosteuden haihtumiseen. Kondenssisuojattu aluskate on vedenpitävä molempiin suuntiin. Ns. diffuusioavoin aluskate eli hengittävä aluskate toimii hieman eri tavalla, se päästää kosteutta höyryn muodossa alhaalta ylöspäin läpi. Vesikatteen suunnasta tuleva kosteus ei kuitenkaan pääse läpi vaan jää aluskatteen päällä valuen ja haihtuen siitä pois. Molemmat aluskatteet ovat siis oikein päin asennettuina vesitiiviitä ylhäältä päin tulevaa kosteutta ajatellen.’’

Vesikatolta sadevedet tulisi johtaa hallitusti sadevesijärjestelmään. Peltikatteessa (poimulevyt - [fi_ruukki_poimulevyjen_asennusohje_katoille.pdf)] tulisi huomioida riittävä sivuttaislimitys. Loivissa katoissa voidaan sauman vesitiiviyttä parantaa käyttämällä suositeltua suurempaa limitystä. [ruukki_kantavat_poimulevyt_asennusohje.pdf, s.11]

``Räystäillä varmistetaan ulkoseinän ja katon tuuletusreitit sekä vähennetään veden ja lumen pääsyä rakenteisiin. Erityisesti leveät räystäät suojaavat ulkoseinien yläosaa viistosateelta.’’ [ym.fi, s.41]. Leveät räystäät ja riittävä lautojen väli takaavat myös ullakkotilaan tulevan ilman määrän. Tällöin on huolehdittava riittävästä tuuletuksesta katon harjalla.

Katoilla joiden kaltevuus on 1:10 tai jyrkempi voidaan käyttää epäjatkuvia katteita. Aluskatetta ei välttämättä tarvita esimerkiksi varastorakennuksissa. Puutteellisen varsinaisen katteen limityksen vuoksi tai katteeseen syntyvästä kondenssista on haittaa rakennukselle, jos aluskatetta ei ole asennettu oikealla tavalla. Kate ja aluskate yhdessä toimivat vedeneristyksenä. Aluskatteen on johdettava sitä pitkin valuvat vedet ulkoseinälinjan ulkopuolelle. [ym.fi, s.42] Aluskate on siis asennettava roikkuen, etenkin jos aluskatteen yläpuolisia pystyruoteita (tuuletusrimoja) ei käytetä. Markkinoilla on tarjolla erittäin kestäviä aluskatteita ja voi olla mahdollista, että ne kestävät lämpölaajenemisilmiön ja esimerkiksi ruodepuiden kosteuspitoisuuden muutoksia johtuvat rasitukset. Katso kuva riittävästi roikkuvasta aluskatteesta: [Harri Peltokangas, s.15]. Anticon Rankka -aluskatteesta kirjoitetaan mm. Sarokas.fi sivuilla seuraavaa: ``Aluskatteen tiivistä yläpintaa myöten johdetaan vesikatteen alle joutunut vesi rakennuksen ulkopuolelle. Tukiverkon alapintaan on laminoitu erittäin imukykyinen imutaskuilla varustettu kuitukangas, joka kaikissa olosuhteissa pystyy sitomaan itseensä aluskatteen alapintaan tiivistyvän kosteuden. Pisarointia ei esiinny ja alapinta kuivuu nopeasti tuuletuksen toimiessa. Anti’con Rankka on aluskatteitten kunkku.’’ Tuotekuvauksessa todetaan siis aivan oikein (26 §) aluskatteen ominaisuudesta ohjata vesi rakennuksen ulkopuolelle. Miten tämä onnistuu, jos urakoitsija asentaa aluskatteen tiiviisti kiinni vaakaruoteeseen?

``Aluskatteen asennuskireys on myös tärkeää sen toimivuuden kannalta. Liian tiukka aluskate voi revetä ja johtaa vettä kattoruoteisiin, jolloin lahovauriota voi syntyä katon puurakenteisiin. Revennyt aluskate voi tietysti aiheuttaa laajempiakin kosteusvaurioita kattoon. Jos aluskate on liian löysällä, vettä voi kertyä pusseiksi katteen pinnoille ja tällöinkin kosteutta voi päätyä ruoteisiin. Eli sekä liian kireä, että liian tiukka aluskate on ongelmallinen, oikea asennuskireys takaa katteen toimivuuden myös katon lämpöeläessä.’’ kattokorjaus.pro.

Roikkuva tai notkollaan oleva aluskate pitää asentaa myös näiden [ohjeiden (poimulevyt-kattoon-asennusohje-7-2016.pdf)] ja [Muotolevyt-asennusohje-2018.pdf] mukaan: ``Älä pingota aluskatetta tiukalle kattotuolien väliin, vaan jätä n. 20..30 mm notkolleen’’ sekä [fi_ruukki_poimulevyjen_asennusohje_katoille.pdf] “Jätä aluskate löysäksi kattotuolien väliin. Aluskate asennetaan harjalle tämän asennusohjeen detaljikuvia-kohdan mukaisella tavalla (s.13). Ongelmatilanteissa tarkista kohdekohtainen harjaratkaisu rakennesuunnittelijalta.”. Katso myös nämä ohjeet: [Tiilikainen].

Mielenkiintoista ja ihan asiallisesti todettua kattokorjaus.pro:n sivuilla: ``Aluskate voi vaurioitua asennusvaiheessa ja pienimmätkin vauriot voivat aiheuttaa myöhemmin isoja ongelmia. Mikäli naulaimen naula lävistää katteen tai peltilevyn terävä kulma nirhaisee aluskatteeseen viillon, korjaamme tilanteen ennen vesikatteen asennusta. Tällaiset ongelmat on helpointa ratkaista katon asennusvaiheessa, kuin korjata jälkikäteen, aluskatteen korjaaminen on hieman työlästä, joten kaikki havaitut virheet kannattaa kyllä korjata jo asennusvaiheessa, jos niitä katteeseen pääsee syntymään.’’

Tämä on varmasti totta ja muistuttaa valvojan ja vastuuhenkilön tarpeellisuudesta esimerkiksi urakkasopimuksissa (avaimet käteen). ``naulaimen naula lävistää katteen’’ viitataan varmaan ylimääräisiin reikiin. Miten aluskate muuten kiinnitettäisiin kuin nauloilla tai ruuveilla? Katso esimerkiksi [Peltokangas, s.22]: Tuulettavan teräsruoteen kiinnitys tehdään kuumasinkityillä nauloilla (esimerkiksi impulssinaulaamalla).

Esimerkiksi [omataloyhtio.fi] sivuilla todetaan, että tietyissä kattoprofiileissa tuuletusrimaa ei tarvita. ``Ruukin tuulettava ruode on myös kustannustehokas. Kun katteena on Ruukin Elite tai Tiilikainen, ei tuuletusrimaa tarvita.’’ Tuulettuvassa ruoteessa oleva rei’itys korvaa tuuletusriman ja kate pääsee tuulettumaan. Lähteessä esitetystä kuvasta voidaan todeta, että kyseisessä asennuksessa on huolehdittu roikkuvista aluskatteista.

Tällä keskustelupalstalla ollaan huolissaan rimojen puuttumisesta. Mikäköhän on tuuletusrimojen kustannus kattoremontissa? Voidaan olettaa, jos aluskate olisi kiinnitetty tuossa kohteessa kesällä kireäksi, niin talvella se olisi vielä tiukemmin kiinni metallisissa vaakaruoteissa. Kuten ym.fi dokumentissa todettiin, mm. kondenssivesi on johdettava räystäiltä alas. Harri Peltokankaan tutkimuksessa todetaan muotokatteista: “Kattotuolin suuntaisesti asennettavaa korotusrimaa ei välttämättä tarvita kohteissa, joissa käytetään tuulettavaa teräsruodetta. Katteen ja aluskatteen tuuletus varmistetaan korokerimalla. (RT85-10767 2002, 6)” Harri Peltokangas - s.10. Kiinnittäisin hieman huomiota sanaan välttämättä. Kuten Ympäristöministeriön julkaisussa todetaan, että aluskatteen on oltava vesitiivis kaikissa olosuhteissa. Jos aluskate asennetaan ilman roikkumaa tiukasti kiinni vaakaruoteeseen. Jos teräsruode on mahdollista kiinnittää siten, että aluskatteeseen ei tule kiinnitysnaulaa suurempia reikiä, ts. kiinnitysliitosten on oltava tiivitä eikä korotusrimaa käytetä aluskatteen yläpuolella. Tässä tapauksessa vesi luultavasti haihtuu aika ajoin. Se kuitenkin jää pitkiksi ajoiksi vaakaruoteen yläpuolelle tai osa siitä valuu pystyruoteita pitkin pois katolta. Voidaan myös olettaa, että kireys ja lämpölaajeneminen johtavat repeämiin ja siten vesi pääsee kosketuksiin rakenteiden kanssa. Näkisin kustannuksiltaan vähäisen korotusrimojen lisäävän tuuletusilmavirtaa ja siten vähentävän kondenssia ja sen seurauksena tulevia kosteusongelmia.

Metallisia ruoteita valmistaa ainakin Lundell ja Ruukin ruodetta voi tilata kauppa.rakentaja.fi sivuilta. Metalliset ruoteet ovat varmasti mainio ratkaisu, kunhan vesikatto asennetaan hyvän rakennustavan mukaisesti. Kustannuksiltaan halpojen tuuletusrimojen avulla voidaan varmistaa tuuletusväli varsinaisen katteen ja aluskatteen välissä.

Lämpölaajeneminen ja puun kuivuminen

Kannattaa tarkistaa metallisten osien kiinnitykset. Onko metalliset vaakaruoteet kiinnitetty liian tiukasti nauloilla tai ruuveilla? Esimerkiksi Harjalistoja ei tule kiinnittää toisiinsa, koska tällöin ne eivät pääse lämpölaajenemaan [CLASSIC C JA CLASSIC D Asennusohjeet].

Tuulettuvan reiällisen teräsruoteen lämpölaajenemisesta voi arvioida esimerkiksi tämän laskurin avulla. Kerroin voidaan ilmoittaa selkeämmin 12 μm/(m°C), eli yhden asteen lämpötilanmuutoksella metrin terästanko laajenee 12 mikrometriä eli 0.012 mm. Jos kattotikkaiden väli on esimerkiksi 900 mm. Oletetaan kylmimpien pakkasten ja kesähelteinen välisen lämpötilaeron olevan maksimissaan 60 Celsius-astetta. Tällöin metallisen vaakaruoteen pituuden muutos on suunnilleen 0.702 mm. Tämä luku itsessään ei kuulosta kovin suurelta, mutta voi mahdollisesti kireälle asennettua aluskatetta vaurioittaa. Jos lisäksi oletaan tai tiedetään saneerauksessa käytetyn puutavaran olleen märkää niin sahatavara saattaa kupertua, kutistua tai halkeilla [puuinfo]. Puuinfon sivuilla mainitaan kutistumisesta seuraavaa: 30 %:n kosteudesta 10 %:iin kuivuminen saattaa 100 mm leveää puuta kutistaa jopa 5mm.

Jos aluskate on asennettu kireälle käyttäen kosteaa sahatavaraa ja ilma on ollut “kesäinen” asennuksen aikana, niin aluskate on erittäin altis repeämisille. Olettaisin kestävimmänkin aluskatteen avartuvan kiinnityskohdista kovilla pakkasilla ja puutavaran kutistuttua. Jos sahatavara on kiinnitetty vanhaan rakenteeseen, kuten kuiviin kattotuoleihin, niin 900mm kiinnitys välillä n. 5mm kutistuma on todella paljon. Toisin sanoen, jos aluskatteeseen ei ole jätetty lainkaan roikkumaa niin sen on täytynyt antaa “periksi” keskimäärin 5mm kustakin kiinnityskohdasta.

Määräykset

26 § Veden poisjohtaminen vesikatolta vastaa vuonna 1998 annettuja määräyksiä.

Koskee myös olemassa olevan rakennuksen laajennusta, kerrosalaan laskettavan tilan lisäämistä, korjaus- ja muutostyötä sekä käyttötarkoituksen muutosta. Sisältöä muokattu perustuslain edellyttämään muotoon. B1_Outinen.pdf

Kosteus - MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 1998

Ympäristöministeriö on rakennuslain 13 §:n (557/89) nojalla antanut rakennusten toimivuutta kosteuden kannalta koskevat määräykset ja ohjeet (C2). Määräykset ja ohjeet on ilmoitettu direktiivin 83/189/ETY, muut. 182/88/ETY, muut. 94/10/EY mukaisesti. Määräykset ja ohjeet tulevat voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999 ja korvaavat 12 päivänä marraskuuta 1975 annetut määräykset veden- ja kosteudeneristyksestä (C2). Aikaisempia säännöksiä saadaan kuitenkin soveltaa rakentamiseen, johon on haettu lupa 1.7.1999 tai aikaisemmin.

1.4.14

Rakennustuotteiden on kestettävä asentamisen sekä asennus- ja käyttöolosuhteiden aiheuttamat rasitukset koko rakenteen käyttöiän tai suunnitellun huolto- ja korjausvälin ajan.

VESIKATTO JA YLÄPOHJA 6.1

Vesikaton rakenteet 6.1.1

Vesikaton on estettävä sadeveden, lumen ja sulamisveden tunkeutuminen kattorakenteisiin, seiniin ja sisätiloihin.

6.1.2

Katto on suunniteltava ja rakennettava siten, että vesi poistuu katolta suunnitellulla tavalla rakennusta vahingoittamatta.

6.1.3.2

Jos käytetään limisaumattua katetta ilman tiivistettyjä saumoja (esim. kattotiili, muotolevy), alapuoliset rakenteet suojataan veden pois johtavalla aluskatteella. Aluskatteen limitykset, liittymät ja lävistyksien tiivistykset tehdään siten, että aluskate johtaa sitä pitkin valuvat vedet riittävän pitkälle ulkoseinälinjan ulkopuolelle. Aluskate sijoitetaan siten, että sen ja varsinaisen katteen väliin muodostuu riittävästi tuulettuva tuuletusväli.

6.2.1.3

Kylmien ullakkotilojen ja muiden tuuletustilojen riittävä tuuletus voi tapahtua tilaan ulkopuolelta johtavien tuuletusaukkojen, -rakojen tai venttiilien kautta. Näiden yhteenlasketun pinta-alan tulisi olla vähintään 4 promillea yläpohjan pinta-alasta. Tilaan johtavat aukot, raot ja venttiilit sijoitetaan siten, että koko yläpohja tuulettuu.

Vastuuvapauslauseke

Tämä julkaisu on tehty parhaan oman tietämyksemme ja ymmärtämyksemme pohjalta. Olemme tehneet kaiken voitavamme tietojen täsmällisyyden ja oikeellisuuden takaamiseksi, talonendm ei ole vastuussa mistään virheistä tai puutteista tai mistään suorasta, epäsuorasta tai välillisestä vahingosta, joka on aiheutunut tietojen virheellisestä soveltamisesta. Pidätämme oikeuden muutoksiin.