Hyvää itsenäisyyspäivää 2021! Syksyn aikana lainasin ja luin noin 20 kirjaa Kirkkonummen Kirjaston (minulle) melko uusilta osastoilta.

Muutamia otteita ja lainauksia - tosin kannattanee lukea kirjat kokonaisuudessaan. Lyhyissä viittauksissa asiayhteys saattaa olla häilyvä. Osa lainauksista ei ole suoria, mutta olen pyrkinyt pitämään merkityksen samana.

“We know they are lying, they know they are lying, they know we know they are lying, we know they know we know they are lying, but they are still lying.” -– Aleksandr Isayevich Solzhenitsyn

Oikeusvaltion puolesta

Emeritusoikeuskanslerin puheenvuoroja - Jaakko Jonkka. Neljä vuosikymmentä juristina toimineen Jaakon mietteitä:

Normaaleina aikoina rakennetaan demokraattisen oikeusvaltion perusta sellaiseksi, että se kestää myös poikkeusolojen tuomat iskut. Kriisejä kestävän oikeuskulttuurin muodostuminen on pitkäaikaisen kehityksen tulosta. [s.6]

Oikeudellisessa päätöksenteossa tosiseikkojen luotettava selvittäminen on yhtä tärkeää kuin lain oikeaoppinen tulkinta. Juridinen argumentaatio on turhaa, jos faktapuoli on jäänyt epäselväksi. On syytä tiedostaa, että oikeusmurhien suurin syy on näytön virheellinen arviointi. Luottamus – jos ihmiset eivät luota julkisia tehtäviä hoidettavan asianmukaisesti, oikeusvaltio menettää uskottavuutensa ja koko yhteiskunnan legitimiteetti horjuu. [s.8]

Yleinen turvallisuus ja yksilön vapaus ovat törmäyskurssilla. Jo pitkään elätelty usko demokraattisen oikeusvaltion voittokulkuun on Euroopassa joutunut koetukselle. Voidaan kysyä: Mitä länsimaiselle arvoille on tapahtunut? Miksi sitoutuneisuus niihin on murentunut? Onko historia toistamassa itseään? [s.12]

Oikeudenhoidon toimivuus on tärkeä asia. Onko oikeusvaltion rakenteet kestävät? [s.13] Kyse on oikeuksien tasapainosta. Perustuslaissa on turvattu jokaiselle yksityiselämän suoja, mutta myös oikeus elämään, vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Toisaalta, jos jokainen rikosepäily tutkittaisiin heti, vaatisi se älyttömiin mittoihin paisunutta rikosoikeudellista järjestelmää. Samalla tapaa mieletöntä olisi sellainen terveydenhuoltojärjestelmä, jossa ei ole lainkaan jonoja. HS 20.6.2019, B3

Tukijärjestelmät

Perustuslaki on oikeusvaltion kivijalka. On pystyttyvä luottamaan siihen, että demokraattisten periaatteiden noudattaminen asioiden hoidossa toteutuu. Avoimuus ja uskottavasti valvottu kontrolli voi olla luottamuksen arvoista. [s.14] Järjestelmiä tulisi pystyä valvomaan sekä sisältä että ulkoapäin. Jos jälkimjmäinen ei toteudu niin järjestelmän uskottavuus kärsii. (eiKKK) Laillisuusvalvonta on objektiivisempaa ja organisaation systeemivirheitä, toiminnallisia vinoumia ja oikeudellisesti kestämättömiä käytäntöjä voidaan paljastaa. Toisaalta sisäinen valvonta toimii lähempänä itse toimintaa. Jonkan kirjassa tarkastellaan erityisesti oikeuskanslerin toimintaa oikeusvaltion puolustajana (myös eduskunnan oikeusasiamies ja useat erityisvalvojat ja -valtuutetut toimivat tämän asian puolesta). [s.15]

Näyttöedellytykset

Näyttöratkaisu perustuu aina todennäköisyyksiin ja laskelmien arviointiin. Se on oiva apuväline näyttöproblematiikan arviointiin, vaikkakin haasteita esiintyy. Esimerkiksi lakitekstissä HE 44/2002 vp käytetään ilmaisua varsin todennäköinen. Oikeudellisessa (ja yleiskielessä) kielenkäytössä lisämääreillä yleensä viestitään, että todennäköisyyden enemmyys ei riitä vaan jotain vaaditaan lisää [s.172], vrt. sumea logiikka.
Aineistoa voi tulla lisää ja mikä on sen todennäköisyys? Voiko pakkokeinoilla saada ns. “paremmat todarit”? Voidaanko rationaalisesti uskoa jonkun hypoteesiin totuuteen saatavilla olevien evidenssien nojalla?

Tapahtumaa, jolla ei ole yhtään suotuisaa alkeistapausta, kutsutaan mahdottomaksi ja sen todennäköisyys on 0 eli 0 %. Jos kaikki alkeistapaukset ovat puolestaan suotuisia, on tapahtuma varma ja sen todennäköisyys on 1 eli 100 %. [avoinoppikirja.fi] Esitutkinta- ja pakkokeinolakeihin sovelletaan kolmiportaista asteikkoa [s.173]:

• todennäköisin syin: ]0.5, 1[.
• on syytä olettaa/epäillä: ]0, 0.5] eli tämä ilmaisu on hyvin epämääräinen. Tällöin on saattanut ilmetä myös vastakkaiseen suuntaan eli epäilyjä vastaan olevia tosiseikkoja. Tällöin todennäköisyyksien nettoarvoja tulee käsitellä. [s.174]

Huomioitavaa yksisuuntaisessa todennäköisyyslaskennessa on todennäköisyyksien ehdollisuus. Epäilystodennäköisyys perustuu siis aina saatavalla olevaan tietoon, vaikkakin iso osa “todellisesta tilanteesta” olisi selvittämättä. Päätöksentekijän on kriteerien perusteella täsmennettävä ja arvioitava tämä melko abstrakti arvio - eli miten vahva näyttö asiasta on mahdollista rakentaa tai ylittyyköä päätöksentekokynnys. [s.175]

Alkuperäistodennäköisyys: arvio on muodostettu melko mututuntumalla tai nykyään se luultavammin onnistunee tekoälyn avustuksella. Rikostutkinnassa profilointi perustuu tähän käsitteeseen. Tärkeää on tarkastella myös sitä mihin dataan profilointitodennäköisyys perustuu - esimerkiksi arvioidessa kuka on “salakuljettaja” ja kuka ei. (KKK valanrikkoja).

Syytekynnyksen alustavaa määrittelyä

Eduskunnan (hallituksen) esityksen mukaan todennäköiset syyt merkitsevät vähintään p = 0.5. Tämä vastaa yleiskielen termiä todennäköisesti. Oikeudellisessa kielessä tämä on ehdoton minimi, kun kyse on syytekynnyksen ylittymisestä. Käsitteellisesti tässä on mukana epävarmuutta. [p.214-217] Epävarmuuden voi nähdä jopa positiviisena asiana eli ei olla varmoja siitä tuomitaanko. Logiikkaan kuuluu riski, muuten tilanne muistuttaisi totalitaaristä rikosprosessia vrt. esim. Gulag Archipelago Syyteharkinta perustuu yksisuuntaiseen todennäköisyyarvioon. Kyse on siis tietynlaisesta ehdollisesta yksinkertaistetusta todennäköisyydestä ilman negaatioita, ks. [s.217].

Syyteharkintaa muodostaessa on hyvä arvioida ja tiedostaa, millaista näytön tasoa on ylipäänsä realistista saavuttaa. Esitutkintamateriaali on kirjallissa muodossa ja voi olla hankalaa syyttäjälle muodostaa kovinkaan tarkkaa kuvaa tapahtumista. Parhaassakin tapauksessa arviointi on hyvin kaavamaista - ristiriitaisten kertomusten tapauksessa saatetaan tarkastella kumman / minkä puolesta on eniten kertomuksia tai minkälaisessa asemassa kertoja on. Esimerkiksi tavarantarkastajan kertomus rakennusvirhekiistoissa saattaa nousta perusteettoman keskeiseen asemaan itse kokonaisuutta arvioitaessa. Oikeudenkäynnin suullinen ja välitön käsittely paremman asioiden arvioinnin. Esimerkiksi ristiriitaiset yksityiskohdat on helppo selvittää keskustelemalla. Pelkistetysti voidaan todeta että syyteharkinnan ja tuomitsemisvaiheen ero on laadullinen eikä niinkään määrällinen. [s.219]

Menettely rajatapauksissa

Monessa tapauksessa voidaan melko helposti (epäilyksittä) sanoa tai todeta ylittyykö syytekynnys. Tulkinnanvaraisuus ja todistusaineiston näyttöarvo ei voida kuitenkaan kovinkaan tarkasti arvioida. Abstraktia syytekynnystä voidaan kuvata vyöhykkeenä [s.220] tai sitä voisi melko hyvin kuvata Gaussin kellokäyrän avulla.

Luottamus puntarissa - Transparency Finland

Suomi oli vuonna 2019 kolmanneksi vähiten korruptiosta (vastuullisen aseman väärinkäyttöä yksityiseksi eduksi Poliisi - KORIS) kärsivä maa maailmassa. Vuonna 2021 Suomi pääsi jaetulle kärkisijalle CPI-indeksin perusteella transparency.org. Suomen suurin haaste on rakenteellinen korruptio. Tämä tarkoittaa luottamusaseman väärinkäyttöä sekä hyvä veli -verkostoja. Epämääräisyyden vuoksi tätä on hankala hallita lainsäädännön kautta ja siksi aina välillä tuntemukset sekoittuvat faktojen kanssa. Kuten Transparencyn tiedotteessa todetaan, indeksi ei täysin kuvaa todellisuutta ja ei kannata tuudittautua tyytyväisyyteen. ``CPI mittaa vain havaittua korruptiota ja vain julkisella sektorilla.’’ transparency.fi - keskustelu. Korruptiota ja lahjontaa esintyy mm. rakennusalalla Poliisin tietoon tullut korruptiorikollisuus Suomessa 2011–2014 - Suvi-Tuuli Mansikkamäki & Vesa Muttilainen, ks. esimerkkejä s.44.

• Hyvä veli -verkostot yleisin korruption muoto Suomessa, katso täältä Ari Salmisen haastattelu [ylen eläarkisto].
• ks. Finnair asuntokauppa.

Onneksemme Suomi on päättänyt tehostaa taistelua korruptiota vastaan, kuten A.M. Henriksson on todennut, ks. valtioneuvosto.fi 2021/5 ja yle.fi. Ensimmäiset toimenpiteet ovat mm. parantaa päätöksenteon läpinäkyvyyttä sekä parantaa viranomaisten mahdollisuuksia saattaa korruptiivisesti toimineita vastuuseen teoistaan.

Korruptio rapauttaa Suomea. Kansalaisten luottamus on koetuksella, epätasa-arvo ja epäoikeudenmukaisuus kasvaa yhteiskunnassa. Tämä kyseenalaistaa puolestaan koko järjestelmän legitimiteetin. [s.260] “Suomessa esiintyy katutason lahjonnan sijasta suuremman mittaluokan rakenteellista ja vaikeammin havaittavaa korruptiota, joka usein ilmenee elinkeinoelämän ja viranomaisten toiminnan rajapinnassa. Korruption keskeisinä riskialueina pidetään rakennusalaa, julkisia hankintoja ja tarjouskilpailuja, yhdyskuntasuunnittelua, poliittista päätöksentekoa ja puolue- ja vaalirahoitusta. Korruptio esiintyy usein oikeudettomien etuuksien antamisena ja ottamisena, eturistiriitoina ja suosimisena.” Oikeusministeriö

Aina ei ole selvää onko kyseessä korruptio tai jotain muuta:

• epäeettinen toiminta
• velvollisuuksien laiminlyönti
• asioiden viivyttely [s.260]

Korruption torjunta

Avainasemassa on viranomaisten välisen yhteistyön tiivistäminen, korruption nykyistä parempi tunnistaminen ja päätöksenteon läpinäkyvyyden lisääminen. valtioneuvosto.fi 2021/5. Työ jakautuu monen eri viranomaisen ja muun toimijan kesken, katso lista ja linkit korruptiontorjunta.fi. Poliisilla ja syyttäjällä on kuitenkin suuri vastuu tässä taistelussa [s.261 Jonkka].

Korruptiorikoksesta epäillyt ovat rikosilmoitusten perusteella tavallisesti miehiä, keski-ikäisiä ja ylempiä toimihenkilöitä. Valtaosa epäillyistä on suomalaisia: muiden kansalaisuuksien osuus jää muutamaan prosenttiin. poliisi

Korruption todentaminen on todella hankalaa. Esimerkiksi sallitun ja hyödyllisen verkostoitumisen ja vaarallisten kytkösten (hyvä veli) raja on häilyvä (veteen piirretty viiva). Jonkka toteaa, että naiivi hyväuskoisuus on yhtä vaarallista kuin ylireagoiva epäluuloisuus. Ratkaisuksi esitetään tervettä virkamiesmoraalia ja eettistä koodistoa [s.264 - Jonkka]. Oikeusvaltiolla elämiselle on tärkeää, että voimme luottaa tehtävien oikeellisuuteen ja siihen, että itse menettely hoidetaan oikeudenmukaisesti. Luottamuksen rakentaminen perustuu avoimuuteen sekä uskottavaan valvontaan. Läpinäkyvyyden avulla torjutaan asiatonta viranomaisten käyttäytymistä ja toisaalta perusteettomia epäilyjä ja salaliittoteorioita. [s.265, 266 - Jonkka]

Rikoslain 40 luku virkarikoksista KPF - lakitoimisto. Sivuilla todetaan mm.: ``Lahjusrikkomuksesta ei ole annettu vuosina 2015-2019 lainkaan tuomioita.’’

Tämä kappale perustui pääosin kirjaan: Emeritusoikeuskanslerin puheenvuoroja - Jaakko Jonkka.

Haluatko juristiksi

Visa Kurjen Haluatko juristiksi on hyvä perusteos ja siinä käsitellään oikeudelliset käsitteet melko kansantajuisesti. Lakimiesliiton Kustannus 2014.

Mitä on oikeus? Oikeusjärjestelmä on määritelty normein ja valtio pitää huolen niiden noudattamisesta. Niiden vastaisesta toiminnasta voidaan tuomita korvausksiin tai rikosoikeudellisiin seuraamuksiin. [s.18]

Yksityisoikeus

Yksityisoikeus käsittelee esimerkiksi yksityisen ja yrityksen välisiä tilanteita. [s.47] Yksityisoikeudessa osapuolet ovat tasavertaisia. Siinä on paljon dispositiivisia piirteitä. Lakipykälissä todetaan (17§:ssä) mm. tavarasta: Sen tulee soveltua tarkoitukseen, johon tavaraa yleensä käytetään. [s.48] Esimerkiksi vesikatolta veden on poistuttuva: Veden on poistuttava vesikatolta rakennusta vahingoittamatta. Vesikatolla on rakenteineen ja liitoksineen oltava katteelle sopiva kaltevuus ja tiiviys veden poisjohtamiseksi. Ympäristöministeriön asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta (782/2017) 26 § Veden poisjohtaminen vesikatolta. Lisäksi tavaran (vesikaton) tulisi vastata ominaisuuksiltaan sitä, mihin urakoitsijan myyntiedustaja on viitannut esittämällä myyntiesitettä. Tunnettu urakoitsijaan on syytä pystyä luottamaan ja uuden vesikaton tulisi soveltua tarkoitukseen, johon se on suunniteltu.

Nämä tosin ovat dispositiivia oikeusnormeja, joista voidaan sopia toisin. Vaikka sopimusvapaus ja disposititiivisuus ovat lähtökohtia yksityisoikeudessa, eivät ne päde aina. Jossain tapauksissa toinen osapuoli voisi käyttää hyväkseen epätasa-arvoisessa asemassa olevaa osapuolta. Käytännössä kuluttuja on melko usein heikommassa asemassa kuin tunnettu iso yritys, joilla on lakimiehet valmiiksi tukenaan. [s.49] Tätä varten on olemassa indispositiiviset normit (sovinto ei ole sallittu). Kuluttujasuojan 5 luku - tavarakaupat. Esimerkiksi katto, jossa ostaja on tavallinen ihminen ja myyjä ammattilainen niin sopimusehto, joka poikkeaa tämän luvun säännöksistä ostajan vahingoksi, on mitätön, jollei jäljempänä toisin säädetä. [s.50]

“Urakoitsijan vastuuta tyypillisesti rajoitetaan sopimalla takuun varjolla edellä mainitusta poikkeavasta vastuuajasta ja vastuun lievennyksestä. Tilaajan kannalta yllätyksenä voikin tulla, että se mitä urakoitsijan markkinoi ”takuuaikana”, voi käytännössä merkitä urakoitsijan vastuun ajallista rajoitusta suhteessa edellä mainittuun 10 vuoden vastuuaikaan.” Herculex

Lain 5. luku, 15 §: tavaran piilevä virhe, joka on ollut tuotteessa jo ostohetkellä. Siitä aiheutuneet ongelmat voivat tulla esiin tavalla toisella. Yleensä on vaikea osoittaa onko virhe ollut jo ostohetkellä. Huomioi kuitenkin 15 §:n 2 momentti: “Virheen oletetaan olleen olemassa vaaranvastuun siirtyessä ostajalle, jos se ilmenee kuuden kuukauden kuluessa tästä ajankohdasta, jollei toisin osoiteta tai oletus ole virheen taikka tavaran luonteen vastainen.” Tästä seuraa kuluttajalle edullinen käänteinen todistustaakka. [s50] Tämä tarkoittaa sitä, että myyjän tulee osoittaa ettei piilevää virhettä ollut. Lain alussa lukee, että tätä ei voi sopimuksin kumota, mutta sitä voi pidentää ostajan hyväksi. Esimerkiksi myyjä ei voi ilmoittaa, että jotain tietty osa ei kuulu takuun piiriin. Se olisi kuluttajasuojalain vastainen.

Vahingonkorvausoikeus

Toisille ihmisille aiheutettu vahinko on korvattava. Tämä on voitu aiheuttaa joko teolla tai laiminlyönnillä. Vahingonkorvausvatuun edellytyksiä on aiheuttajan toiminnan ja vahingon välillä on olemassa syy-yhteys. Esimerkiksi osoitettu urakoitsijan tekemä rakennusvirhe, mitä ei ole korjattu asiakkaan monista pyynnöistä huolimatta. Vahinko tai sen laajeneminen ja vakavoituminen on ollut ennakoitavissa. Esimerkkinä vesikaton epäonnistunut saneeraaminen ja urakoitsijan jatkuva ongelmien kiistäminen, katso katto-bloggaus.

Vahinko ei olisi tapahtunut ilman urakoitsijan (vahingonaiheuttajan) tekoa ja laiminlyöntejä. Huonosti toteutettu urakka ja hyvin pitkään jatkunut ongelmien kiistäminen ovat pahantaneet vahinkoja. Seuraus on myös ollut ennakoitavissa (adekvaatti). Riittävällä huolellisuudella culpa olisi ollut vältettävissä. Ankara vastuu kuuluvat ympäristövahinkolakiin. [s.65-66]

Kaikki tuottamukselliset teot, joilla on syy-yhteys vahinkoon, eivät perusta vahingonkorvausvelvollisuutta. Vahinkoon johtaneen teon on oltava oikeudenvastainen [s.66]. Tämä tarkoittaa sitä sitä, että esimerkiksi urakoitsija ei ole noudattanut oikeudellisia velvollisuuksiaan. Jos esimerkiksi yrityksen edustajat ja heidän käyttämät asiantuntijat huijaisivat asiakasta, voivat he (tai yritys) joutua vahingonkorvausvastuuseen siinä tapauksessa, että muut vahingonkorvauksen edellytykset täyttyvät.

Suomessa vahingonkorvaukset ovat hyvin maltillisia. Vahingonkorvausoikeuden lähtökohta on täyden korvauksen periaate. Vahinkoa kärsineelle on korvattava koko vahinko. Hänet on toisin sanoen saatettava siihen asemaan, jossa hän olisi, jos vahinkotapahtumaa ei olisi sattunut. Vahingoilla ei myöskään ole lupa rikastua. laki24.fi Tämä tarkoittaa, että vahingon kärsinyt henkilö ei saa hyötyä korvauksesta. Korvauksesta on vähennettävä vahingonkärsijän siitä saama “ylimääräinen” hyöty. minilex.fi

• Vahingonkorvaus ja sen vaatiminen rakennusurakassa - KKO:2014:26

Lait ja oikeuskäytäntö

Eduskunnan säätämät lait ovat juristin tärkein työväline. Ne ovat säädöksiä, jotka sisältävät säännöksiä eli määräyksiä. [s.112] Esimerkiksi Suomen perustuslaki on yksi säädös, joka sisältää monta säännöstä. Tuomioistuimet ovat yhteiskunnan erätuomareita. Niiden ratkaisutoimintaa kutsutaan lainkäytöksi.

Yleisiä tuomioistuimia ovat käräjäoikeudet, hovioikeudet ja korkein oikeus. Ne käsittälevät erimielisyyksiä ja rikosasioita (jotakuta syytetään rikoksesta). [s.123] Jos ratkaisu ei sovi jommallekummalle osapuolelle, niin päätöksestä voi valittaa hovioikeuteen. Korkein oikeus puolestaan auttaa tilanteessa, jos laki ei anna selvää vastausta. Tähän tarvitaan erikseen valituslupa. Hallintotuomioistuimet liittyvät viranomaisten oikeusprosesseihin.

Riita-asioissa osapuolina ovat kantaja ja vastaaja. Näin toimitaan aina yksityisoikeudellissa asioissa. Tasapuolisuuden vuoksi tuomioistuin (esim. käräjäoikeus) antaa kantajan (sekä vastaajan) määrätä mitä halutaan oikeudenkäynnissä käsiteltävän, ts. määräämisperiaate. Tästä seuraa, että tuomari voi määrätä ylimääräisiä tutkimuksia siitä, onko vastaaja todella syyllinen kantajan vahinkoon. Sen sijaan tuomioistuimen on tyydyttävä siihen mitä osapuolet esittävät ns. todisteeksi. Tätä prosessia symboloi vaaka, punnitaan esineitä, mutta kummallekaan puolelle ei lisätä ylimääräisiä punnuksia. Disposatiivisuus - eli asianosaiset voivat sopia riita-asian milloin tahansa. [s.124]

Rikosasioissa poliisi suorittaa esitutkinnan ennen oikeudenkäyntiä. Epäiltyä ja muita asianosaisia kuulustellaan sekä tehdään muuta tutkintaa. Syyttäjä päättää viekö asian käräjillä vai tekeekö syyttämättäjättämispäätöksen. [s.125] Yksityishenkilön (kantajan) sijaan rikosoikeudenkäynnissä toimii julkinen syyttäjä. Asianomistaja on rikoksesta kärsinyt henkilö (esim. kantaja). Syyttämättäjättämispäätös voi perustua kohtuuteen ja tarkoituksenmukaisuuteen. [s.198 - kenen on vastuu?]

Kalliin, hitaan ja epävarman prosessin (oikeudenkäynti) sijaan voidaan sovitella asia; (sovittelu) tai (välimiesmenettely). Sovittelussa kuitenkin “totuus” voi olla sivuroolissa. Pienet pahoinpitelyt, rötökset, töhrimiset, huoltajuusriidat voi olla hyvä sovitella. Välimieskäsittelyssä yleensä kokenut juristi toimii asioiden käsittelijänä. Tämä on nopea tapa saada asia sovittua ja päätös tehdään suljettujen ovien takana. Tavalliset oikedeudenkäynnit ovat useasti julkisia. Välimiehen saamat palkkiot ovat yleensä korkeampia ja siellä tehdyistä päätöksistä ei voi valittaa. [s.129]

Kenen on vastuu?

Vastuut ja seuraamukset palvelussuhteessa - Mervi Parviainen

“Kirja antaa jäsennellyn kuvan vastuita säätelevästä lainsäädännöstä, jota havainnollistetaan lukuisten oikeustapausten ja ylimpien laillisuusvalvojien ratkaisujen kautta.”

Lahjusrikokset

Lahjusrikos on Euroopan Unionin kautta laajentunut koskemaan myös kansanedustajia, rikoslaki 40 luku 4 §. Lahjuksella tarkoitetaan rajaa tai etuja sekä se voi olla myös immateriaalinen. Lähtökohtana on, että toiminnasta palvelussuhteessa ei saa pyytää minkäänlaista lahjaa tai muuta oikeudetonta etua. [s.32-33] Lahjuksen antamisrikos voi toteutua lupaamalla esimerkiksi julkista luottamustehtävää hoitava henkilölle lahja tai etu tämän toiminnasta palvelussuhteessa. Tarjoamisesta on kyse tahdonilmaisusta, antamista puolestaan on se, jossa saaja hyväksyy sen vastaanottamisen. [s.37]

Isännänvastuu / korvausvelvollisuus

“Kun työntekijänä toimiva kuntotarkastaja on aiheuttanut vahingon työtä tehdessään virheellä tai laiminlyönnillä, vahingonkorvauksesta vastaa kuntotarkastusyritys isännänvastuun nojalla. Kauppakamarin hyväksymän, riippumattoman tavarantarkastajan tekemät tarkastukset ovat virallisempia toimituksia, ja niillä voi olla esimerkiksi oikeudenkäynnissä suurempi painoarvo.” Kuntotarkastajan vahingonkorvausvastuu asunto- ja asuinkiinteistökaupan osapuolia kohtaan Toisaalta: “Tavarantarkastajalautakunta tai sen asiantuntijajaosto eivät voi mitätöidä tai muuttaa kenenkään tavarantarkastajan antamaa tarkastuskertomusta. Annetut tavarantarkastuskertomukset ovat määrämuotoisia asiantuntijalausuntoja, joita ei tule rinnastaa päätöksiin tai vastaaviin ratkaisuihin, joiden sisältöön voidaan hakea muutosta.” Kauppakamari. Onko tavarantarkastaja samalla tapaa vastuussa virheistään kuin kuntotarkastaja? KKO 1998:9 - rakennustarkastaja joutui lopulta vastuuseen tekemästään virheestä.

Esteellisyys

Hallintolain 6 §:n mukaisesti viranomaisten toimien tulee olla puoluettomia. [s.108] Esteellinen virkamies ei saa osallitua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä (hallintolaki 27 §).

Identiteetit, konfliktit ja sovittelu

Miriam Attias, Terveyden ja hyvinvoinni laitos, 2020.

Totuuden eri tasot

Anteeksianto on yleensä vasta sitten, kun totuus on tullut esiin. Sovittelussa haetaan riittävää yhteistä totuutta. Totuuden voi jakaa neljään eri tasoon - se auttaa hahmottamaan, miksi tarinoiden ensimmäiset versiot eivät riitä, kun konfliktia käsitellään (s,52-53).

1. Oikeudellinen ja tekninen totuus. Todennettettavassi oleva taso. Sellainen totuus, joka on todennettavissa, mitattavissa ja nähtävissä: se mitä ei voida kiistää.
2. Narratiivinen totuus. Tapahtumat ja faktat liittyvät tekniseen totuuteen. Pitää sisällään elämäntilanteita, arvoja, kokemuksia, tunteita, tapahtumien vaikutuksia, jne. Jokaisella oma totuus, mikä ei ole koko totuus vaan osatotuus. Stereotypioiden ongelma ei ole se, että ne ovat epätosia vaan että ovat epätäydellisiä. Yhdestä tarinasta tulee se yksi totuus - Danger of a single story.
3. Dialoginen totuus. Kaikki näkökulmat tuodaan yhteen ja tunnistetaan ne näkökulmat, jotka puuttuvat. Kenen totuus on kuultu ja tunnustettu?
4. Transformatiivinen ja uudistuva totuus. Näkökulmien yhdistämisen taso. Tämä edellyttää, että kaikki ovat saaneet ilmaista itseään vapaasti, ja tulleet kuulluksi.

• Restoratiivinen prosessi: Kun tuntuu, ettet ymmärrä mistään mitään, luota prosessiin.” (s.83)
• Konflikttit eivät koskaan synny tyhjästä. Ne kertovat aina myös toimintaympäristöstä, jossa ne tapahtuvat. Niissä on läsnä yhteiskunnalliset rakenteet ja valtasuhteet. Yksittäisten konfliktien sovittelu on kuin tulipalojen sammuttamista. (s.112)
• Erilaisia ääniä tarvitaan. Yhteiskunnassa on yleistynyt voimistunut niiden vaimentaminen. Vihapuhe, järjestelmällinen häirintä, uhkailu ovat alkaneet näkyä myös Suomessa. (s.113)

Lakiopas

Jokaisen kodin ja pienyrityksen lakiopas

• Oikeustoimen sitovuus, onko tehty vilpittömässä mielessä (bona fide) vai vilpillisessä mielessä (mala fide)? Vilpillisessä mielessä henkilö ``tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää’’. (s.18)

Vahingonkorvaus

Edellytys korvausvastuulle:

• tahallinen teko: tuottamuksellinen eli huolimattomuudella aiheutettu teko. (s.423)
• Esinevahinko: omaisuudelle aiheutuneista vahingoista käytetään esinevahingon nimitystä. Korvattavaksi tulee esimerkiksi tuhoutuneen omaisuuden arvo, vahingoittuneen omaisuuden korjauskulut tai arvon aleneminen ja muut vahingosta aiheutuneet kulut. (s.427)
• Välitön ja välillinen vahinko, määrittelyt ja esimerkit. (s.594)

Vastuuvapauslauseke

Tämä julkaisu on tehty parhaan oman tietämyksemme ja ymmärtämyksemme pohjalta. Olemme tehneet kaiken voitavamme tietojen täsmällisyyden ja oikeellisuuden takaamiseksi, talonendm ei ole vastuussa mistään virheistä tai puutteista tai mistään suorasta, epäsuorasta tai välillisestä vahingosta, joka on aiheutunut tietojen virheellisestä soveltamisesta. Pidätämme oikeuden muutoksiin.