aitosienisääsket

``Nimensä mukaisesti monien sienisääskilajien toukat käyttävät ravinnokseen sieniä. Heimon lajeja tavataan sienten itiöemien lisäksi lahopuussa ja sienettyneissä karikkeissa sekä vähäisissä määrin myös esimerkiksi limasienissä ja maksasammalissa.’’ [Wikipedia] Sienisääsket on luokiteltu yhteensä viiteen eri heimoon:

• Kääpäsääsket (Ditomyiidae)
• Petosienisääsket (Keroplatidae)
• Taigasienisääsket (Diadocidiidae)
• Hoikkasienisääsket (Bolitophilidae)
• Aitosienisääsket (Mycetophilidae)

Yhteistä näille on niiden elinympäristö eli tyypillisesti karike ja lahopuu. Paras mahdollinen lisääntymispaikka niille on sienien itiöemät. Suomen luonto/2-2013 Niiden toukat ovat juuri niitä mustapäisiämatoja, jotka pilaavat ruokasieniä (MSE).

Kansantajuisesti aitosienisääskestä (Mycetophilidae) on kerrottu kirjan [Metsän salainen elämä] Hallanaro, Eeva-Liisa; Kuusela, Saija; Juslén, Aino; Ryttäri, Terhi.) kappaleessa 3 (MSE). Esitän tässä blogissa muutamia otteita, mutta kannattanee ostaa kirja itselleen, sillä se sisältää paljon muuta kiinnostavaa hyönteisestä ((Insecta)) ja luonnosta.

Aitosienisääskien heimon edustajat on melko helppo tunnistaa, mutta lajimäärittely on hankalampaa (katso havainnot Suomessa: iNaturalist - aitosienisääsket). Erehdyin aluksi, luulin yhtä talteen ottamaani ötökkää (hyttynen) isoksi sienisääskeksi, jolla olisi jopa 15mm pituinen takajalka. Tämä ei tietenkään ole mahdollista paljon hyttystä pienemmälle sienisääskelle.

Opiskelin hieman lisää hyönteisistä ja osaan erottaa ainakin tämän heimon muista lentävistä hyönteisistä. Jatkossakin aion jättää tarkemman tunnistamisen alan asiantuntijoille, sillä tämän taidon opetteleminen vaatisi vuosien työn. Eri lajien tunnistaminen perustuu pääosin koiraisiin ja niiden sukupuolielimien eroavaisuuksiin – ne ovat hyvin moninmutkaiset ja kullakin lajilla omanlaisensa (MSE). Täällä saatavilla muutama piirros PDF - Exechian genitaalit. Apua tämän heimon tunnistamiseen sain Helsingin Yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen (LUKE) tutkijalta, sekä eräältä erityisesti sienisääskiin perehtyneeltä tutkijalta, katso viitteet tämän kirjoituksen lopusta. Heidän avustuksella tämä kyseinen olisi lajin (tribe) Exechiini melko varmasti suvun (genus) eli alataksoniin Exechia. Exechia ovat ainoat aikuisina talvehtivat sienisääsket. Suomen luonto 1-2013. Tästä en löytänyt kuvaa internetistä, mutta tässä esim. Exechia Dorsalis ja Exechia Dorsalis. Lisää kuvia Mycetophilidae perheen ötököistä esim. [Exechiini Edwards, 1925].

Sienisääsket harvemmin kiinnostavat maallikkoa, joten niitä on tutkittu biologien toimesta. Haavia voidaan esimerkiksi heiluttaa metsänaluskasvillisuudessa, katso myös Malaise-pyydys. Tyypillisesti nämä ötökät talvehtivat luonnossa, kuolleiden ja kaatuneiden puiden juurakoissa ja irtonaisen kuoren alla (MSE).

Nämä aitosienisääsket on havaittu omakotitalon yläpohjasta, jossa olen mitannut korkeita ilmankosteuspitoisuuksia ja osa laudoista on Polygon-yrityksen tekemien mittausten perusteella lahoamistilassa. Tälläiset olosuhteet ovat otolliset (suotuisat) hyönteisille talvehtimasta / lepotilaa (hibernate) silmälläpitäen. On kuitenkin hyvä muistaa, että tämän lajin edustajat voivat talvehtia ihan hyvässä kunnossa olevienkin asuntojen ullakoilla. Hyönteisten esiintyminen rakennuksessa ei sinällään tarkoita mitään. Ne kuitenkin näköhavaintojen perusteella viihtyvät kaikkein kosteimpien lautojen luona. Osa sääskistä oli liikkeessä pienelläkin pakkasella (kuvaushetkellä lämpötila oli noin -2℃ 2/2022). Kolot ruodelautojen ja aluskatteen välissä tarjoavat niille suojaisat ja pimeät oleskelupaikat, kuten alla olevasta videosta voi havainnoida. Katso lisäksi esim. [miksi-hyonteisia-tulee-sisatiloihin] ja [Puurakennusten hyönteisvauriot].

Lisätietoa sienisääskiin liittyen

• Polevoi, Alexei, Jevgeni Jakovlev, and Alexander Zaitzev. “Fungus gnats (Diptera: Bolitophilidae, Diadocidiidae, Keroplatidae and Mycetophilidae) new to Finland.” Entomologica fennica 17.2 (2006): 161-169. [PDF].
• Jakovlev, Jevgeni, et al. “Recent noteworthy findings of fungus gnats from Finland and northwestern Russia (Diptera: Ditomyiidae, Keroplatidae, Bolitophilidae and Mycetophilidae).” Biodiversity Data Journal 2 (2014). [HTML].
• Hong, Wu, and Zheng Leyi. “Five new species of the genus exechia winnertz from China (Diptera: Mycetophilidae).” Dong wu fen lei xue bao= Acta Zootaxonomica Sinica 26.1 (2001): 85-89. [PDF].
• Metsän salainen elämä, Hallanaro, Eeva-Liisa; Kuusela, Saija; Juslén, Aino; Ryttäri, Terhi. 3. painos, 2018. [PDF].
• iNaturalist yhteisö Suomi.

Mikroskooppikuvia

• halpismikroskoopilla 640x480px kuvia.

Vastuuvapauslauseke

Tämä julkaisu on tehty parhaan oman tietämyksemme ja ymmärtämyksemme pohjalta. Olemme tehneet kaiken voitavamme tietojen täsmällisyyden ja oikeellisuuden takaamiseksi, talonendm ei ole vastuussa mistään virheistä tai puutteista tai mistään suorasta, epäsuorasta tai välillisestä vahingosta, joka on aiheutunut tietojen virheellisestä soveltamisesta. Pidätämme oikeuden muutoksiin.