“The mermaid library is part of DiagrammeR. With it, you can describe graphs and sequence diagrams.”
mermaid("
graph LR
oj(Oikeusjärjestelmä)-->jo[julkisoikeus]
oj--> yto[yksityisoikeus]
yto-->Yn(Yksityis tai oikeushenkilöiden suhteet)
jo-->Jn(kunta, valtio, organisaatio - normit)
jo-->syj(Yksityinen, julkis)
jo-->vs[valtion sisäinen]
jo-->kv[kansainvälinenoikeus]
vs-->vso[valtiosääntöoikeus]
vs-->ho[hallinto-oikeus]
vs-->fo[finanssioikeus]
fo-->vo[vero-oikeus]
fo-->fho[finanssihallinto-oikeus]
jo-->yo[Ympäristöoikeus]
jo-->po[Prosessioikeus]
jo-->ro[rikosoikeus]
jo-->so[sosiaalioikeus]
viesti((viestintäoikeus))
informaatio((informaatio-oikeus))
lapsi((lapsioikeus))
ilmasto((ilmasto-oikeus))
poe[Prosessioikeus]
yto-->sio[siivilioikeus]
yto-->kao[kauppaoikeus]
yto-->tyo[työoikeus]
kao-->yho[yhteisöoikeus]
kao-->mao[markkinaoikeus]
kao-->imo[immateriaalioikeus]
EUo[Eurooppaoikeus]-->eismo[sisämarkkinaoikeus]
EUo-->eiki[kilpailuoikeus]
EUo-->euva(valtiontuet)
EUo-->eujuha(julkiset hankinnat)
EUih[Euroopan neuvoston ihmisoikeusjärjestelmä]
vara[varallisuusoikeus]-->imo
hyvinvointi{hyvinvointioikeus}
")
Kaavio luotu mukaillen Johdatus oikeudellisen ratkaisun teoriaan -kirjan perusteella.
How to Knit md files from R
Change Markdown-file Rmd-output as
---
...
date: '2022-05-14'
output:
md_document:
variant: markdown_github
---
to get output as md-format. See discussion at stackoverflow.
install.packages("webshot")
webshot::install_phantomjs()
Muistiinpanoja
Johdatus oikeudellisen ratkaisun teoriaan -kirjasta:
Tulkintaopit
Kielellinen tulkinta
Systeeminen tulkinta
Tavoitteellinen laintulkinta
- lähtökohtaisesti aina kielellinen tulkinta.
- historiallis-tavoitteeellinen = subjektiivis-tavoitteellinen
- objektiivis-tavoitteellinen = teleologinen laintulkinta: “Teleologisella tulkintaperusteella tarkoitetaan tavoitteellista laintulkintametodia, jonka mukaan lakia on tulkittava sen tarkoituksen mukaisesti. Teleologisessa tulkinnassa pyritään ensin selvittämään ne tavoitteet tai arvot, joita säännöksellä pyritään edistämään.” oikeus.fi PDF
Velvoiteoikeus
Poimintoja kirjasta: Mika Hemmo: Velvoiteoikeuden perusteet
SOPIMUKSEN SISÄLLÖN MÄÄRÄYTYMISESTÄ
“Sopimuksen tulkintaa koskeva johtava sääntö on, että sopimuksen ehdoille tulee antaa sellainen merkitys, joka vastaa osapuolten yhteistä tarkoitusta. Tämä tulkintaperiaate on niin vahva, että se syrjäyttää jopa selvän sanamuodon. Jos osapuolten tarkoituksena on esimerkiksi ollut sopia 15.000 euron kauppahinnasta, mutta sopimukseen on erehdyksessä kirjattu 10.000 euroa, kauppahinta tulee määrätä osapuolten tarkoituksen mukaisesti 15.000 euroksi.” [s.39]
“Vakiosopimusten tulkinnassa tärkeä asema on epäselvyyssäännöllä, jonka mukaan epäselvää sopimusehtoa tulkitaan sen laatijan vahingoksi. Ajatuksena on, että sopimuksen laatijalla olisi ollut mahdollisuus taitavammalla menettelyllä poistaa tulkinnanvaraisuus. Epä- selvyyssäännöstä säädetään kuluttajansuojalaissa, mutta sitä voidaan soveltaa myös sellaisiin vakiosopimuksiin, jotka ovat elinkeinonharjoittajien välisiä. Edellytyksenä on kuitenkin se, että sopimusta voidaan pitää nimenomaan toisen osapuolen laatimana.” [s.41]
Sopimusvelkojan oikeuskeinot
“Tärkeä osa sopimusoikeudellisesta sääntelystä koskee sopimusvelkojan oikeuskeinoja. Sopimusvelkojalla tarkoitetaan tällöin sitä sopimuspuolta, joka voi esittää sopimuksen perusteella tietyn (esimerkiksi sopimuksen mukaisen tavaran toimittamista tai vahingonkorvausta koskevan) vaatimuksen. Sopimusvelallinen on puolestaan saman terminologian mukaan suoritusvelvollinen osapuoli” [s.44]
Tämä on melko olennainen tieto, jos kuluttuja tilaa vesikaton: “Usein osapuolet tekevät kauppa- ja muita sopimuksia täsmentä mättä mitenkään suoritukselle asetettavia laatuvaatimuksia. Tällaisten sopimusten varalta lainsäädännössä on normeja suoritukselle asetettavista vaatimuksista. Suoritukselta edellytetään tällöin esimerkiksi sopivuutta vastaavan kohteen yleiseen käyttötarkoitukseen ja normaalina pidettävää kestävyyttä.” [s.45] ja ei ole edes niin väliä mitä on urakkasopimukseen kirjoitettu ja mitä ei.
Kauppalaissa on annettu laatuvaatimuksia silloin, kun osapuolet eivät ole asiasta sopineet, niin että tavaran tulee [s.46]:
1) soveltua tarkoitukseen, johon sellaisia tavaroita yleensä käytetään; 2) soveltua siihen erityiseen tarkoitukseen, johon tavaraa oli tarkoitus käyttää, jos myyjän on kaupantekohetkellä täytynyt olla selvillä tästä tarkoituksesta ja ostajalla on ollut perusteltua aihetta luottaa myyjän asiantuntemukseen ja arviointiin; 3) vastata ominaisuuksiltaan sitä, mihin myyjä on viitannut esittämällä näytteen tai mallin;
Tilaamani vesikatto ei sovellu tarkoitukseen, sellaiseen johon vesikattoa yleensä käytetään. Oletin, että vesi ohjautuu pois vesikatolta. Ominaisuuksiltaan vesikatto ei ole samanlainen kuin esitetyt vesikatot urakoitsijan edustajan näyttämissä esitteissä.
“Rakennusurakkasopimuksissa yleinen tapa käyttää takuuehtoja yhdistää takuun ja urakoitsijan virhevastuun lakkaamisen.” Jos urakoitsija on jättänyt suorituksen osittain tekemättä tai syyllistynyt törkeään laiminlyöntiin tai virhe on seurausta sovitun laadunvarmistuksen olennaisesta laiminlyönnistä - tällöin urakoitsijan on vastattava tekemistään virheistä. [s.46]
Virhetilanteessa yleensä virheen korjaaminen ja hinnanalennus ovat toimia, jotka toimivat. Urakoitsija saattaa pyrkiä kiistämään vastuunsa.
“Velkojan kannalta korjauksen ensisijaisuus tarkoittaa sitä, että esimerkiksi tavaran ostajan on yleensä annettava myyjän ensin yrittää virheen korjaamista. Jos sopimuksen kohde saadaan korjauksella vaadittuun kuntoon, muita seuraamuksia ei aiheudu tai ne ovat vähäisiä (esimerkiksi korjausaikaan kohdistuvan menetetyn käyttöhyödyn korvaaminen). Vasta jos korjausta ei tehdä, velkojalle syntyy oikeus hinnanalennuksen tai sopimuksen purkamisen kaltaisiin seuraamuksiin.” [s.50]
“Myös velkoja saattaa ryhtyä korjaus- tai oikaisutoimiin. Tämä voi ilmetä niin, että velkoja korjaa tai korjauttaa itse suorituksessa olevan virheen ja vaatii tämän jälkeen aiheutuneita kustannuksia vastaavaa korvausta velalliselta. Edellytyksenä täysimääräisen korvauksen saamiselle on tällöin se, että velkojan ei ole enää tarvinnut odottaa velallisen tekemää oikaisua.”
Vahingonkorvaus
“Kontrollivastuu on huolimattomuudesta riippumatonta vastuuta, jossa vastuusta vapautumisperusteen muodostavat palvelun tarjoajan vaikutusmahdollisuuksien ulkopuoliset suoritusesteet.” finlex ja kirjasta [s.51].
“Sopimusrikkomuksen vahingonkorvaus seuraamuksiin vaikuttavat käytännössä usein sopimukseen otetut vastuunrajoitusehdot. Niillä voidaan supistaa velallisen vastuuta siitä, mikä se lain tai yleisten periaatteiden mukaan olisi.” ja “Vastuunrajoitusehdot ovat tehottomia, jos velallisen sopimusrikkomus on tahallinen tai törkeästä huolimattomuudesta johtuva. Sopimusoikeudellisessa ajattelussa lähdetään siitä, että osapuolella on usein hyväksyttävä tarve hallita riskejään ja rajoittaa vastuuta etenkin sopimuskumppanille mahdollisesti aiheutuvista välillisistä vahingoista. Tilanne on kuitenkin kokonaan toisenlainen silloin, kun sopimusrikkomus johtuu erityisen moitittavasta käyttäytymisestä, eikä vastuun supistamista voida näissä tapauksissa pitää perusteltuna. Tahallisesti tai törkeän huolimattomasti menetelleen korvausvastuu käsittää siten aiheutuneen vahingon täysimääräisenä sopimusmääräyksistä riippumatta.” [s.53] Tahallinen tai törkeä huolimattomuus voisi tarkoittaa sellaista toimintaa, jossa urakoitsijan valvoja ei kerro kuluttajalle tapahtuneesta asennusvirheestä. Myöhemmin urakoitsijan edustajat rajaavat tavarasta (vesikatosta) otettuja kuvia siten, että virheet eivät näy niissä. Törkeää huolimattomuutta voisi olla esimerkiksi sellainen toiminta, jossa urakoitsija jättää seinästä eristevillat, kylpyhuoneesta kosteuseristyksen tai vesikatolta tuuletusrimat asentamatta ja asentajat vievät varatut materiaalit omaan käyttöönsä.
Sopimusrikkomuksesta: “Virheen korjaaminen ja uusi toimitus: 34 § 1. ja 2. momentti:
“Ostajalla on oikeus vaatia, että myyjä korjaa virheen ilman että ostajalle aiheutuu siitä kustannuksia, jos virhe voidaan korjata ilman, että myyjälle aiheutuu kohtuuttomia kustannuksia tai kohtuutonta haittaa. Myyjä saa virheen korjaamisen sijasta 36 §:n mukaisesti uusia toimituksen.”
ja
“Ostajalla on oikeus vaatia uutta toimitusta, jos sopimusrikkomuksella on hänelle olennainen merkitys ja myyjä käsitti tämän tai hänen olisi pitänyt se käsittää. Ostajalla ei kuitenkaan ole tällaista oikeutta, jos on olemassa 23 §:ssä tarkoitettu este tai epäsuhde. Ostajalla ei myöskään ole oikeutta vaatia uutta toimitusta, jos kaupan kohteena on tavara, joka oli olemassa kaupantekohetkellä ja jota, ottaen huomioon tavaran ominaisuudet sekä sen mitä sopijapuolten on oletettava edellyttäneen, ei voida korvata muulla tavaralla.”
Uusi vesikatto tulisi asentaa - etenkin kun/jos myyjä on menetellyt törkeän huolimattomasti tai kunnianvastaisesti ja arvottomasti.
Sopimuksen purkaminen
“Vakavien sopimusrikkomusten jälkeen olisi usein kohtuutonta, jos sopimusvelkoja joutuisi edelleen jatkamaan sopimussuhdetta velallisen kanssa, vaikka on menettänyt luottamuksensa tämän kykyihin ja luotettavuuteen. Siksi velkojalla on eräissä tapauksissa mahdollisuus saada sopimussuhde heti päätetyksi velallisen sopimusrikkomuksen perusteella. Kysymys on tällöin sopimuksen purkamisesta. Purkaminen edellyttää yleensä sopimusvelallisen olennaista sopimusrikkomusta. Vähäpätöiset viivästykset tai virheet eivät siten oikeuta purkamaan sopimusta, vaan näissä tapauksissa velkojan on odotettava virheen oikaisua tai tyydyttävä hinnanalennukseen tai vahingonkorvaukseen.” [s.57]
muuta
“Yksinkertaisemmissa syy-yhteystilanteissa vahingonkorvausoikeudellisesti ratkaiseva vahingon syy kyetään usein tunnistamaan kysymällä, olisiko vahinko aiheutunut, jos vahingon syyksi epäiltävää tapahtumaa ei olisi sattunut. Silloin kun vastaus on kielteinen, voidaan todeta, että tapahtumakulku on saanut vahinkoon johtaneen sisällön tarkasteltavana olevan syyn vuoksi. Tätä käänteiselle kysymykselle rakentuvaa syy-yhteysarviointia on kutsuttu opiksi välttämättömästä syystä (conditio sine qua non). [s.86]
Linkkejä
- Helsingin poliisi kertoo saaneensa valmiiksi epäillyn törkeän petoksen tutkinnan
- Poliisi sai valmiiksi Suomen oloissa poikkeuksellisen korruptiotutkinnan – yritys lahjoi tuhansilla euroilla jopa virkamiehiä, IL 11.5.2022
- “Finnairin lento myöhästyi ja matkustaja halusi 600 euron korvauksen – saakin 11 000 euron laskun” [is.fi 23.2.2023]
- “Riita aidasta ajoi naapurit Espoossa taisteluun, joka nieli 100 000 euroa” [HS 29.9.2023]:
- Käräjäoikeus velvoitti naapurin pariskunnan rakentamaan “hyvän rakennustavan mukaisesti”.
Vastuuvapauslauseke
Tämä julkaisu on tehty parhaan oman tietämyksemme ja ymmärtämyksemme pohjalta. Olemme tehneet kaiken voitavamme tietojen täsmällisyyden ja oikeellisuuden takaamiseksi, talonendm ei ole vastuussa mistään virheistä tai puutteista tai mistään suorasta, epäsuorasta tai välillisestä vahingosta, joka on aiheutunut tietojen virheellisestä soveltamisesta. Pidätämme oikeuden muutoksiin.