UEF/MOOC:Johdanto metsätieteisiin ja metsätalouteen 1, 2022-2023: Kurssin suoritettuaan opiskelija: “ymmärtää metsien ominaispiirteet monipuolisena uusiutuvana luonnonvarana sekä hallitsee perustiedot Suomen metsätaloudesta ja metsätieteistä.”
- sulkeutuu 28.2.2023. Varaa noin 20h aikaa. Kurssiohjeet
- muistiinpanot (private: dm)
- Metsälaki 12.12.1996/1093
- metsätieteet opetus - videot:
- Metsäbiotalous
- Metsävarat ja niiden hoito
- Metsien ekosysteemipalvelut
- Suomen metsävarat kasvavat jatkuvasti
- Metsien rooli ilmastonmuutokseen
- Hakkuumäärät voivat nousta jopa 80 miljoonaan kuutioon. Hakkuut vähenivät 75 miljoonaan kuutiometriin vuonna 2022
- Metsälaki määrittelee “minimin” metsänhoidolle.
- Talousmetsien luonnonhoito
- Eri-ikäisrakenteinen metsänkasvatus
- 6 Metsäekologia, Jari Kouki
- Ekologia on tieteenala, joka tutkii sitä, miten elävät ja elottomat asiat vuorovaikuttavat toistensa kanssa ympäristössä. Metsäekologit keskittyvät erityisesti siihen, miten erilaiset tekijät vaikuttavat metsässä elävien eläinten ja kasvien määrään ja levinneisyyteen.
- HANPP (Human Appropriation of Net Primary Production) on mittari, joka kuvaa ihmisten käyttämää osuutta maapallon kasvillisuuden tuotannosta eli nettoperustuotannosta. Nettoperustuotanto tarkoittaa sitä määrää kasvien biomassaa, jonka ne tuottavat fotosynteesin avulla miinus se määrä, joka kuluu niiden oman aineenvaihdunnan ylläpitämiseen. HANPP mittaa sitä, kuinka paljon ihminen käyttää tätä kasvillisuuden tuotantoa esimerkiksi ravintoketjujen tai muiden tuotannollisten tarkoitusten vuoksi. Suuria arvoja Euroopassa, Intiassa ja Pohjois-Amerikassa. Suurin tuotanto tulee metsistä. Näkyy esim. satelliittikuvissa, Brasiliassa.
- Brasilian Rondonia on alue Amazonin sademetsän reunamilla, ja siellä on todella korkea HANPP-arvo. Alueella on tapahtunut voimakasta metsänhakkuuta ja maankäytön muutoksia, ja se on yksi Brasilian metsien häviämisen hotspot-alueista. Ihmisen toiminnan vaikutukset alueen ekosysteemeihin ovat huomattavia, ja HANPP:n arvo on korkea (1975->2001).
- Tämä on johtanut ekosysteemien heikentymiseen, maaperän eroosioon, vesistöjen saastumiseen ja biodiversiteetin heikkenemiseen alueella.
- Suomen Lapissa ei ole yhtä suurta HANPP-arvoa kuin esimerkiksi Amazonin sademetsissä, mutta alueella on omat haasteensa ihmisen vaikutusten suhteen. Lapin luonnon monimuotoisuutta uhkaavat muun muassa ilmastonmuutos, kaivostoiminta, turismi, porotalouden harjoittaminen ja metsätalous. (1987->2002) Kansallispuisto edelleen, mutta satelliittikuvista voi havaita hakkuualueita. Puumäärä kasvaa, mutta luonnonmetsät korvautuu talousmetsillä. Tämä muuttaa voimakkaasti metsien ekosysteemiä.
- Metsien rakenne on muuttunut talouskäytön vuoksi ratkaisevasti. Suomessa on yli 22 000 eliölajia, joista noin 1 200 lajia on uhanalaisia tai silmälläpidettäviä. Uhanalaisia lajeja ovat ne, joiden populaatiokoko on pieni ja niiden elinalueet ovat pienenemässä.
- Lahottajasienillä on erittäin tärkeä rooli metsäekosysteemien kierrossa. Ne hajottavat kuolleita kasveja ja puita, ja vapauttavat niiden sisältämät ravinteet takaisin maaperään. Ilman lahottajasieniä metsäekosysteemi ei toimisi niin kuin sen pitäisi, joten ne ovat erittäin tärkeitä lajeja.
- Sukkession lopputuloksena ekosysteemi voi muuttua monimuotoisemmaksi ja biodiversiteetti voi kasvaa. “Kliimaksi on sukkession päätepiste, jossa eliöyhteisö on vakaa ja muuttumaton. Eliöyhteisö ei muutu, ellei ympäristö muutu. Ilmaston määräämää kliimaksia kutsutaan monokliimaksiksi.” Wikipedia
- Käytännössä metsän iästä riippumatta nettoperustuotanto eli vuosittain hiiltä metsiin kertyvä määrä on aina käytännössä positiivinen. Tulee uutta hiiltä. Vanhemmissa metsissä biomassan määrä kasvaa iän myötä.
- “Näe metsä puilta” - tarkastele asiaa koko ekosysteemin kannalta: GPT: “Metsässä tämä voi tarkoittaa sitä, että henkilö ei huomaa metsän ekosysteemin monimuotoisuutta, vaan keskittyy vain yhteen tai muutamaan puulajiin tai metsän taloudelliseen hyödyntämiseen. Nähdä metsä puilta voi tarkoittaa kokonaisvaltaisempaa näkökulmaa metsään, jossa huomioidaan esimerkiksi eri eläin- ja kasvilajien monimuotoisuus, metsän ekosysteemin merkitys ilmastonmuutoksen torjunnassa, metsän virkistyskäyttö ja sosiaalinen merkitys, sekä metsän taloudellinen hyödyntäminen kestävällä tavalla.”
- 7 Metsänomistus, Elli Hämynen
- Karppinen, H, Hänninen, H. & Horne, P. 2020. Suomalainen metsänomistaja 2020. Luonnonvara-ja biotalouden tutkimus 30/2020. Luonnonvarakeskus. Keskimääräinen metsänomistaja on hieman yli 60 vuotias. Yksityiset omistavat 60% metsistä (perhemetsätalous). Valtiot 25%.
- Luonnonvarakeskus: Metsänomistus
- Luonnonvarakeskus: Suomen metsät 2012: Peruskäsitteet ja tietolähteet
- Metsäkeskus: Kemera-tuet: “Metsäkeskuksen myöntämä kemera-tuki on tarkoitettu yksityisten maanomistajien metsänhoidon tukemiseen. Tukea on haettava ennen töiden aloittamista. Tehdyistä töistä ilmoitetaan Metsäkeskukselle toteutusilmoituksilla.”
- Metsämaa (väh. 1m3/ha kasvua), kitumaa (Puuston vuotuinen kasvu 0,1-1 kuutiometriä/ hehtaari, kivisiä tai suoperäisiä maita), joutomaa.
- Kemera (Kestävän metsätalouden rahoitusohjelma) on metsätalouden tukimuoto, joka tukee muun muassa metsien hoitoa ja kehittämistä, metsänkäyttöä, luonnon monimuotoisuutta, metsätalouden investointeja. Taimikonhoito, neuron metsän hoito, pienpuun kerääminen, metsätiet, suometsien hoito, terveyslannoitukset, ympäristön hoito, luonnonhoito.
Metsäpolitiikka ja -ennakointi
Metsäsuhde
- Metsäsuhde tarkoittaa henkilön suhdetta metsään ja metsäluontoon yleisesti. Se voi olla emotionaalinen, henkinen, kulttuurinen tai taloudellinen suhde, joka voi muodostua esimerkiksi henkilön elinympäristön, harrastusten, perinteiden, ammatin tai muiden tekijöiden kautta.
- GPT: “Eksistentiaalisesti ajatellen metsä on olemassaolon ja merkityksen kokemus. Se voi olla paikka, joka antaa ihmiselle voimaa, rauhaa ja yhteyden luontoon ja omaan sisimpäänsä. Metsä voi tarjota mahdollisuuden henkiseen kasvuun, meditaatioon tai rentoutumiseen. Samalla metsä on myös elinympäristö ja koti monille eläin- ja kasvilajeille, jotka muodostavat monimuotoisia ekosysteemejä.” (forest = land produce a mean annual increment of at least 1m3/ha stemwood)
- “Elä itke mehtä tulloo!” Metsä tekee onnelliseksi. Metsä on läsnä suomalaisten elämässä.
- Useissa kielissä metsä liitetään usein luonnonläheisyyteen, rauhaan ja henkiseen hyvinvointiin. Esimerkiksi suomen kielessä metsä on vahvasti sidoksissa kansalliseen identiteettiin ja suomalaisen kulttuurin ytimeen. Suomalaiset ovat pitkään asuneet ja eläneet metsien keskellä, ja metsät ovat olleet tärkeitä niin ruoan, rakennusmateriaalien kuin energiankin lähteinä.
- Myös esimerkiksi japanin kielessä metsä liitetään henkiseen hyvinvointiin. Japanilaisessa kulttuurissa metsiä pidetään pyhinä paikkoina, joissa voi löytää rauhaa ja tasapainoa. Japanilaiset ovat kehittäneet jopa oman terminsä metsäterapialle, shinrin-yoku, joka tarkoittaa “metsäkylvyn ottamista” ja joka viittaa metsässä kävelyyn ja sen terapeuttisiin vaikutuksiin.
- metsasuhdeklubi
Lähdetään yhdessä metsään, shinrin-yoku on meidän tänään homma Kaivataan henkistä rauhaa, elämän stressi painaa kuin tonni Takana kiireiset päivät, sydämessä vain ahdistus ja murhe Nyt kävellään hitaasti, kuunnellaan luonnon ääniä ja turhaa murhetta ei murista
Shinrin-yoku, metsässä kylpeminen Luonnon rauha, sydäntä hellittäen Shinrin-yoku, anna sen hoitaa Kohti parempaa oloa, nyt ollaan oikealla polulla
Keskellä metsän siimeksessä, sydäntä hellivä rauha meitä ympäröi Korkeiden puiden katveessa, kuinka kaunis luonto voi olla näin Mielikin kevenee, kun luonnon kauneus sydäntä lämmittää Shinrin-yoku on kuin henkistä puhdistusta, olo vapaa kuin taivaan lintu
Metsäpolitiikka
9. Metsäpolitiikka, Jukka Tikkanen:
- Yhteisten asioiden hoitoa
- Erilaisten etujen ajamista, konfliktien ehkäisyä
- Valta on politiikan ytimessä
Metsäpolitiikan keinot
- Normit: maankäyttö- ja rakennuslaki, metsälaki ja Soft-law: Metsänhoitosuositukset
- taloudelliset kannusteet
- informaatio-ohjaus
- esim. metsävaratieto
- markkinaperustaiset ohjauskeinot
- sertifiointi
- kompensaatio ja maksumekanismit (PES)
- Boikotit
- Metsälaki lähes 100 vuotta
- luonnon monimuotoisuus 20 vuotta
- uudistus 2014. Tarkoitus lisätä metsänomisajan valinnan vapautta
- Maankäyttömuodon muuttaminen
- tasaikäisrakenteinen kasvatus
- eri-ikäisrakenteinen kasvatus
- puusto- ja maastovauriot
- uudistushakkuut: uudistamisvelvoite on tarkkaan ohjeistettu
- suojametsäalueet
- metsänkäyttöilmoitus ennen toimenpiteitä
Metsäpolitiikan rakenne
- Julkiset
- maa- ja metsätalousministeriö
- metsäkeskus
- metsähallitus
- luonnovarakeskus LUKE
- Metsäteollisuus
- sahat
- puunjalostus
- Etujärjestöt
- MTK ja metsänhoitoyhdistykset
- Luontojärjestöt, 4H-yhdistykset, suomen latu
- Kansainvälinen metsäpolitiikka
- metsäfoorumit
- EU
Metsäpolitiikan tavoitteet
- Kestävä metsätalous
- taloudellinen, ekologinen, sosiaalinen
- Kriteerit ja indikaattorit
- 2016 agenda 2030
Politiikan tutkimus kiinnostunut “näkynättömistä” asioista. Mikä on Suomen metsien sopiva hakkuutaso? Mihin julkista rahaa tulisi käyttää?
Metsäekonomia
Lähde
- Pääasiallinen lähde: UEF/MOOC:Johdanto metsätieteisiin ja metsätalouteen 1, 2022-2023 (CC 4.0)
- Muihin lähteisiin blogitekstissä linkit.
Suomen sahat
Talouselämässä 5/2023 listattiin Suomen 20 suurinta sahayritystä. Wikipediasta löytyy kattavampi lista. Google Mapsin päällä Suomen Sahat ry:n jäsensahat kartalla. Länsi-Suomessa Luvian Saha (Eurajoki, liikevaihto 115.5 milj.€) ja Wesas Group (Koski Tl, liikevaihto 175,2 milj.€ (v.2021)) sekä Isojoen Saha (Isojoki, 60 milj.€). Artikkelissa todetaan, että sahojen kannattavuus perustuu osittain omaan puunhankintaan. Tällä varmistetaan saannin haluttuun mittaan katkottuna. Myös UPM, Metsä Group ja Stora Enso toimittavat raaka-ainetta sahoille.
Metsään meneviä linkkejä
- Enemmän rahaa vähemmästä puusta - Piia Elonen 26.2.2023 HS: “Metsäala voidaan jakaa kolmeen haaraan: metsätalouteen (puuston kasvatus ja puunkorjuu), puutuoteteollisuuteen (sahatavara ja puulevyt) ja kuituteollisuuteen (sellu, paperi ja kartonki).”, “Luken laskelman mukaan puolet kuusi- ja mäntysahatavarasta pitäisi käyttää clt-tuotantoon Suomessa.”, “Luken arvion mukaan kyse on noin 20 miljardin euron investointitarpeesta.”
- Puuston tilavuuden määrittäminen relaskoopin ja kepin avulla: www.puuntuottaja.com
- Puuston pohjapinta-ala tässä relaskoopin avulla (360 astetta n. kpl puita jotka täyttävät hahlon) \(m^2/ha\).
- Harvennustarpeen ja puumäärän määrittäminen relaskoopin ja kepin avulla: video
- Metsänmittauksen perusteet TKK - Ilkka Korpela, Helsingin Yliopisto, 1997
- Taimikon runkoluvun määrittäminen
- Metsien monimuotoisuus ja “kuusettuminen” sahateollisuus.com
- Riittääkö puu? - HS 11.4.2023: Suomessa hakattiin viime vuonna 74,7 miljoonaa kuutiometriä puuta, ja suurin osa siitä käytettiin puunjalostusteollisuuden tarpeisiin. Poistuma yhteensä noin 89 miljoonaa kuutiometriä eli 14 miljoonaa kuutiometriä jää metsään ja kuolee (luonnonpoistuma ja hakkuiden hukkapuu).